Kielirikasteen hyödyntäminen osana varhaiskasvatusta tulisi kokemustemme mukaan toteuttaa yksilölliset eroavaisuudet huomioiden. Lapsen on usein helpompi omaksua uusia äänteitä ja sanoja, kun niitä tulee arjessa toistuvasti vastaan. Varhainen altistuminen kielelle on tärkeää kommunikaation ja ajattelun kannalta, ja se on myös positiivisessa yhteydessä kognitiivisten taitojen kehittymiseen (esim. tarkkaavaisuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot, muisti, luovuus) (Juraj 2023). Lapsilta ja vanhemmilta saadun positiivisen palautteen myötä päätimme jatkaa kielirikastetoimintaa osana päiväkotimme arkea. Toukokuussa 2021 Opetushallituksen valtionavustuksen rahoittamana aloitimme tämän materiaalin työstämisen. Tarkoituksena oli tuottaa materiaali, joka olisi helppo ottaa osaksi arkea, ja jota olisi helppo käyttää, vaikkei ruotsi olisikaan materiaalin käyttäjän vahvin kieli. Hankkeen tavoitteena oli kielirikasteen säännöllisyys ja suunnitelmallisuus sekä sen laajentaminen 4-vuotiaisiin lapsiin. Aiemmin Paattisilla oli toteutettu kielirikastetta vain esiopetuksessa ja 5-vuotiaiden lasten kanssa. Laajentaminen nuorempiin lapsiin perustui aiempiin positiivisiin ja innostaviin kokemuksiin. Usein samassa ryhmässä toimivien nuorempien lasten koettiin oppineen ruotsia ohjatuille hetkille osallistuneilta lapsilta. Selkeitä onnistumisia olivat myös kokemukset spontaanin kielitietoisuuden vahvistumisesta sekä lasten ilo oppia uutta. Kielirikastetta toteutettiin osana varhaiskasvatusta niin erillisillä toimintahetkillä kuin osana arkea. Ruotsin kieleen tutustuttiin erilaisten lasten kielitietoisuutta vahvistavien leikkien, pelien ja harjoituksen avulla, yksilölliset tuen tarpeet ja mielenkiinnonkohteet huomioiden. Ikä sekä yksilölliset taitotasot huomioitiin esimerkiksi varioimalla ohjatun hetken pituutta ja/tai sanaston laajuutta. Tärkeintä kuitenkin oli mielekäs ja lapsia osallistava yhdessä toimiminen – ruotsin harjoittelu yhdessä