Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää isojen pihattojen työoloja, turvallisuutta ja toiminnallisuutta sekä työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta. Iltalypsy ja siihen liittyvät työt olivat hengitys- ja verenkiertoelimistön osalta kevyttä tai keskiraskasta työtä. Eniten selän kumaria ja/tai kiertyneitä asentoja oli vasikoiden ruokinnassa ja parsien puhdistuksessa, lähes joka kolmas havainnoista. Lypsytyö kuormittaa erityisesti ranteen ojentajalihaksia. Naisilla suhteellinen lihaskuormitus oli lypsytyön eri vaiheissa korkeampi kuin miehillä. Rasitusoireita koettiin yleisimmin niska-hartiaseudun lihaksissa. Oireita oli erityisen runsaasti naisilla kehon oikealla puolella. Turvallisuuden parantamiseksi olisi kehitettävä järjestyksenpitoa pihatoissa. Lehmäliikenne olisi järjestettävä niin, etteivät eläinten ja ihmisten kulkureitit risteäisi. Pihaton laajennusta suunniteltaessa olisi otettava huomioon tilan koko toiminta, jottei työn kokonaiskuormitus kasvaisi liian suureksi. Viljelijöiden sekä eläinten altistumista melulle tulisi edelleen vähentää. Valaistus on uusissa tuotantorakennuksissa keskimäärin hyvä, mutta varastotilojen, nuorkarjan ja pihan valaistusta tulisi parantaa. Pölylle ja mikrobeille altistuminen on vähentynyt, joskin satunnaisesti pitoisuudet saattavat olla terveyden kannalta liian suuria. Altistuminen ammoniakille ja hiilidioksidille on pysynyt samalla tasolla parikymmentä vuotta. Ilmanvaihdon suunnittelun tärkeyttä parempaan työilmaan pyrittäessä ei ole vielä riittävästi ymmärretty. Pihattoyrittäjien koettu henkinen kuormittuneisuus oli korkea ja työn koetut muutokset suuria. Työtyytyväisyys ja työn ilo olivat heikentyneet EU-aikana. Oiretasolla henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen ei kuitenkaan ollut havaittavissa. Yhteistyötä naapureiden kanssa tehtiin runsaasti. Taloudellisesti pihattoyrittäjät arvioivat selviytyvänsä hyvin, mutta henkisiin huoliin kaivattiin apua.

Avsitken med denna studie var att undersöka arbetsmiljö, arbetarskydd och funktionsberedskap i stora kostallar samt studera fysisk och psykisk arbetsbelastning i dessa. Arbetsuppgifter i samband med kvällsmjölkning var lätta eller medeltunga när man betraktar belastning av andnings- och blodcirkulations organ. Förekomst av böjda eller vridna arbetställningar konstaterades för var tredje observation vid matning av kalvar och rengöring av bås. Mjölkningen belastar speciellt sträckmuskler i handloven. Vid mjölkningen var kvinnorna utsatta för större relativ muskelbelastning än männen. Stress förekom hos både kvinnor och män oftast i mulskler kring skuldror och nacke. Kvinnorna klagade ofta på symptom i högra sidan av kroppen. Vad beträffar arbetarskydd borde man i första hand utveckla den allmänna ordningen i kostallar. Korsvägar mellan människor och djur borde undvikas vid planering av passager. Vid utvidgning av lösdriftsladugårdar skall man iakttaga alla aktiviteter på lägenheten, för att icke orsaka onödig total belastning. Belysning i kostallarna var bra i allmänhet men man borde förbättra det i lager och på gården. Lägre bullerexponering av människor och djur i kostallar är idag ännu önskvärd. Lufthalterna av damm och mikrober har minskat med tiden men i några fall kan även dessa luftföroreningar uppkomma i höga halter. Jämtfört med tidigare studier har jordbrukarnas exponering för ammoniak och koldioxid inte minskat i nya kostallar. Ventilation i kostallarna var bristfällig i flera fall och man borde sätta ännu mera vikt på planering av ventilation. Psykisk arbetsbelastning av jordbrukarna i denna studie var hög och de upplevde att arbetet hade genomgått stora förändningar med minskad tillfredställelse och arbetsglädje som följd under EU-tiden. Vad beträffar symptomen kunde dock inte minskat psykiskt välbefinnande iakttas. Jordbrukarna hade mycket samarbete grannar emellan. Jordbrukarna ansåg att deras ekonomi var tillfredställande men hjälp med åtgärder för psykiska problem önskades.