Valtioneuvoston vuosille 2014–2015 asettaman korruption vastaisen yhteistyöverkoston yhtenä tehtävänä oli laatia Suomelle korruptionvastainen ohjelma/strategia. Yhteistyöverkosto asetti 9.1.2015 työryhmän, jonka tavoitteena oli laatia luonnos korruptionvastaiseksi strategiaksi yhteistyöverkoston käytettäväksi. Korruption vastainen yhteistyöverkosto hyväksyi luonnoksen korruption vastaiseksi strategiaksi kokouksessaan 8.6.2016 ja se lähetettiin lausuntokierrokselle 21.9.2016. Oikeusministeriö vastaanotti 28.10.2016 mennessä luonnoksesta yhteensä 55 lausuntoa.

Luonnokseen saaduissa lausunnoissa korruption torjuntaa ja ennalta estämistä pidettiin erittäin tärkeänä. Useimmat lausunnon antajat pitivät strategialuonnosta tarpeellisena ja kannatettavana, samalla korostaen, että korruption vastaista työtä ja strategian toimeenpanoa tulee resursoida riittävästi.

Lausunnoissa korostettiin mm., että korruption torjuntaan ja ennalta estämiseen tulee kiinnittää huomiota sote- ja maakuntauudistusten yhteydessä. Strategialuonnosta pidettiin hyvänä ja kattavana kokonaisuutena. Osa lausunnon antajista totesi, että strategia-asiakirjaa voisi tiivistää.

Strategian visio (”yhteiskunta, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia eikä piilossa pysymisen edellytyksiä”) sai laajaa kannatusta. Vain harva lausunnon antaja otti kantaa korruption määritelmään.

Lausunnon antajilta pyydettiin näkemyksiä tärkeimmistä ja kiireellisimmistä kehitys- ja toimenpidetarpeista. Lausunnon antajien mukaan tulisi ensisijaisesti keskittyä a) tietoisuuden lisäämiseen ja asenteiden muuttamiseen, b) korruption torjunnan ja ennaltaehkäisyn viranomaisrakenteiden selkiinnyttämiseen ja vahvistamiseen, ja koordinoinnin ja toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseen ja c) läpinäkyvyyden lisäämiseen. Lausunnon antajien toimenpide-ehdotuksia koskevat kommentit löytyvät luvuista 2.4.1–2.4.6.

Em. lisäksi lausunnon antajilla oli näkemyksiä mm. sidosryhmien osallistumisesta korruption vastaiseen työhön ja sellaisista korruptioon liittyvistä teemoista, joita olisi voinut käsitellä yksityiskohtaisemmin strategia-asiakirjassa

Det samarbetsnätverk mot korruption som statsrådet tillsatte för åren 2014–2015 hade till uppgift att bl.a. utarbeta ett program/en strategi mot korruption för Finland. Samarbetsnätverket tillsatte den 9 januari 2015 en arbetsgrupp med målet att för samarbetsnätverket utarbeta ett utkast till strategi mot korruption. Samarbetsnätverket mot korruption godkände utkastet till strategi mot korruption vid sitt möte den 8 juni 2016 och det sändes på remiss den 21 september 2016. Före den 28 oktober 2016 tog justitieministeriet emot sammanlagt 55 utlåtanden om utkastet.

I utlåtandena ansågs det att bekämpning och förebyggande av korruption är ytterst viktiga. De flesta remissgivarna ansåg att utkastet till strategi behövs och bör understödas men framhävde samtidigt att det bör anvisas tillräckligt med resurser till arbetet mot korruption och genomförandet av strategin.

I utlåtandena framhävdes bl.a. att man i samband med social- och hälsovårdsreformen och landskapsreformen ska fästa uppmärksamhet vid bekämpningen och förebyggandet av korruption. Utkastet till strategi ansågs vara en bra och omfattande helhet. En del av dem som lämnade utlåtande konstaterade att strategidokumentet kunde komprimeras.

Strategins vision (”ett samhälle där korruption inte kan få fotfäste eller döljas”) fick brett understöd. Endast få av dem som lämnade utlåtande tog ställning till definitionen av korruption. I begäran om utlåtande efterlystes synpunkter på de viktigaste och mest brådskande behoven av utveckling och åtgärder. Enligt dem som gav utlåtande bör man i första hand koncentrera sig på a) att öka kunskapen och förändra attityderna, b) att förtydliga och stärka myndighetsstrukturerna för bekämpning och förebyggande av korruption och att förbättra samordningen och samarbetet mellan de olika aktörerna och c) att ge ökad insyn. Remissgivarnas kommentarer beträffande åtgärdsförslagen finns i avsnitt 2.4.1–2.4.6.

Förutom det som nämnts ovan hade remissgivarna synpunkter på bl.a. intressentgruppernas deltagande i arbetet mot korruption samt korruptionsrelaterade teman som man hade kunnat behandla mer ingående i strategidokumentet.