Biohajoavat jätteet - raportti on yksi Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) kuudesta painopisteestä. Siihen kootut tiedot ovat lähtötietoina asetettaessa jätesuunnitelman biohajoavia jätteitä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Jätehuollon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 3 %, josta valtaosa, n. 90 %, aiheutuu kaatopaikkojen metaanipäästöistä. Kaatopaikat sekä muut jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen toiminnot aiheuttavat päästöjä, viihtyvyys- ja terveyshaittoja. Merkittävä osa jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteenkäsittelyn muista haitoista aiheutuu biohajoavasta jätteestä. Biohajoavien jätteiden hyödyntämisen tehostaminen parantaa muun jätehuollon kehittämisedellytyksiä, kun ongelmia aiheuttavien biohajoavien jätteiden määrä vähenee materiaalivirroissa.

Jätesuunnittelun tavoitteena on löytää toimenpiteitä, joilla vähennetään biohajoavien jätteiden määrää, edistetään biohajoavien jätteiden hyödyntämistä aineena ja energiana sekä parannetaan kompostituotteiden laatua.

Painopisteessä tarkastellaan yhdyskuntien ja yritystoiminnasta syntyvän yhdyskuntajätteen biohajoavaa osuutta, erilliskerättyä sekä syntypaikalla käsiteltyä biojätettä sekä entisiä elintarvikkeita (sivutuoteasetuksen luokkaan III kuuluvia eläinperäisiä elintarvikkeita). Tarkastelun ulkopuolelle jäävät jätejakeet, joilla on jo suhteellisen hyvin toimiva keräily-, käsittely- ja hyödyntämisverkosto. Näitä ovat mm. maa- ja metsätalouden-, metsäteollisuuden sekä tuottajavastuun piiriin kuuluvat biohajoavat jätteet.

Painopisteen valmistelusta on vastannut Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskus on tehnyt painopisteen vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin. Vaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti.

Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 11/2009