Vornan museotie sijaitsee Joensuun ja Lieksan kaupungeissa Vornan kylässä, tiellä 5077. Museotien pituus on noin 2,7 kilometriä. Museotiejakso on osa Tetrivaara-Tiensuu -tietä, joka on osa Tohmajärveltä Ahvenisen kautta Lieksaan ja sieltä edelleen Kajaaniin ja Ouluun jatkuvaa maakulkureittiä.

Vornan tiestä on kaksi historiaselvitystä, Hannu Mähönen 1986 ja Martti Piltz 2012. Tien varhaisvaiheen ajoitus perustuu asutushistoriaan ja kaupankäyntiin ja välillisesti Nousia Venäläisen vuonna 1556 Jaakko Teitille kertomaan Laatokan ja Oulujokisuun väliseen kauppareittiin. Valtakunnalliseksi maantieksi se kehittyi Ruotsin vallan loppuvuosina kustavilaisella kaudella, jolloin siitä tuli maantie Lieksaan. Sitä ennen venäläiset sotajoukot olivat rakennuttaneet sen huoltotiekseen paikallisilla tievelvollisilla Pikkuvihan vuosina 1741–1743. Myöhemmin tien merkitys on vaihdellut erityisesti kilpailevien vesi- ja rautatieyhteyksien vaikutuksesta. Vuonna 1926 tie siirtyi valtion hoitoon. Vuonna 1938 se nimettiin kantatieksi. Uusi kantatie 73 valmistuttuaan vuonna 1976 syrjäytti Vornan tien lopullisesti päätieverkolta, vaikka jo vuonna 1961 valmistunut Ahvenisen silta ja rakenteilla ollut tuleva kantatie 73 oikaisivat Vornan museotien ohi.

Vornan museotie on säilynyt linjaukseltaan ja oletettavasti myös korkeussuhteiltaan melko samanlaisena, mitä ne ovat olleet 1700-luvulla, koska se kulkee kapeaa soraharjannetta, missä tien siirtäminen nykyiseltä linjaukselta on lähes mahdotonta. Tie on hyvin mäkinen ja mutkainen, koska sen rakennekerrokset ovat jokseenkin olemattomat. Tiellä on vanhasta linjauksesta erottuva oikaisu, joka on rakennettu 1950-luvulla. Vanha tielinja on jäänyt tieraunioksi. Tiellä on sotahistoriallista luonnetta Suomen sodan ajoilta, jonka vuoksi tiellä on Vornan taistelun muistomerkki.

Vornantie on liitetty Liikenneviraston (silloin Tiehallinnon) museokohdekokoelmaan vuonna 1982 ensimmäisten museokohteiden joukossa. Vornan museotie edustaa kokoelmapolitiikassa mainittua tieliikennehistoriallista ajanjaksoa ”1600–1700-luvun tieverkon rakentuminen”, alakohtana ”Savo-Karjalan ja Savo-Karjalan ja Pohjanmaan välisten yhteyksien rakentaminen 1700–1800-luvun alussa”. Museotie kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY).

Vornan museotie on säilynyt museointihetkensä (1982) asussa melko hyvin. Museotien kunto on museaalisesta näkökulmasta hyvä. Myös tien ympäristö vastaa historiallista arvoa, mihin merkittävällä tavalla paikallinen väestö on halunnut vaikuttaa.

Museokohteena Vornantien voi saavuttaa ja löytää yksityisajoneuvoilla tai jopa polkupyörällä melko helposti. Museotien opastaulut ovat vanhoja ja nykyisen ohjeistuksen vastaisia. Tien opastusta esitetään kehitettäväksi.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Vornan tie todisteena Suomen rajaseudun maaliikenneväylien kehityksestä. Tien nykyinen ulkoasu vastaa suomalaisen maantien näkymää 1930–1950-luvuilla.

Tien säilyneisyys museointihetken (1982) asussa edellyttää hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon tien liittyminen ympäristöönsä. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tien ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä pitkän aikavälin tavoitteena kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle.