Tässä raportissa tarkastellaan Koitajoen valuma-alueen luonnonvarojen käytön historiaa ympäristön tilan muutoksen kuvaajana. Luonnonvarojen käytön historia Koitajoen alueella on toteutettu osana Freshabit Life IP– hankkeen (LIFE14 IPE/FI/023) Koitajoki toimenpideosioita luonnonvarojen kestävän käytön kehittäminen ja uusien toimintamallien kehittäminen. Hanke on Euroopan Unionin LIFE IP -ohjelman rahoittama vuosille 2016–2022 ja hanketta koordinoi Metsähallitus. Koitajoen osahankkeessa on tavoitteena luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen yhteistyönä alueellisista lähtökohdista käsin.

Raportin tavoitteena on laajentaa tietopohjaa Freshabit LIFE IP Koitajoki -hankkeen yhteistyön ja luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun tueksi ja taustoittaa luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamista.

Raportti on osa yhteistyöryhmän toimintaa varten tuotettua aineistoa luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun pohjaksi ja tausta-aineistoksi. Koitajoen valuma-alue sijaitsee itärajan tuntumassa, Ilomantsin kunnan sekä Lieksan ja Joensuun kaupunkien alueella. Luonnonvarojen kestävän käytön edistämistä varten alueelle on perustettu vuonna 2017 keskeisten toimijoiden, kunnan ja asukkaiden muodostama Koitajoen yhteistyöryhmä ja laajemman osallistumisen varmentamiseksi vuosittain kaksi kertaa kokoontuva kaikille avoin Koitajoki–Koitere ympäristöfoorumi.

Tämä historiakatsaus kuvaa luonnonvarojen käytön muutoksia ja niiden käyttöön sekä ympäristöön liittyvien paikallisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten arvojen kehittymistä Koitajoen valuma-alueen ja Ilomantsin kunnan alueella vuosina 1943-2018. Näkökulmaksi tähän katsaukseen on valittu toisen maailmansodan jälkeinen ympäristöhistoria, sillä ajanjakso on ympäristöhistorian kannalta merkityksellinen ympäristömuutoksen ja luonnonvaroja hyödyntävän teknologian kehityksen ollessa valtaisaa. Ympäristötietoisuuden nousu ja ympäristöhallinnon kehitys ajoittuvat myös 1900-luvun lopun vuosikymmenille.

Raportissa Koitajoen valuma-alue näyttäytyy itäisenä reuna-alueena, jossa muun muassa valtion ja yhtiöiden omistamien metsien osuus on huomattava. Valtakunnan metsä- ja luonnonvarapolitiikan käänteet ovat siten vaikuttaneet merkittävästi Pogostan maisemiin ja elämänmenoon. Toisaalta uutta luonnonvaroja hyödyntävää toimintaa on syntynyt rajaseudulle muun muassa kaivostoiminnan sekä matkailun ja mökkeilyn muodossa.

Saavutettavuus on tarkistettu.