Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen sekä kalannousuun Malkakoskessa. Tämä on vuosiraportti vuoden 2021 tarkkailutuloksista.

Mustasaaren Skatilassa jokivesi oli vesieliöstölle hyvin hapanta (pH ≤5,5) vuoden 2021 runsasvetiseen aikaan keväällä huhtikuussa ja syksyllä marraskuussa. Kadmiumin ja nikkelin jokivesille asetetut kemiallisen tilan raja-arvot eivät ylittyneet Kyrönjoessa edes marras-kuussa happaman veden aikaan, joten niiden osalta kemiallinen tila oli hyvä. Kevättalvella 2021 vesi oli hyvin hapanta Liikapuron teko-järvessä (pH 4,8) samaan tapaan kuin vuotta aiemmin. Loppukesällä Pitkämön tekojärvessä oli hapen puutetta 10 metrin syvyydessä ja sitä syvemmällä, mikä aiheutti sisäistä ravinnekuormitusta.

Pengerryspumppaamojen kautta Kyrönjokeen johdetun kuivatusveden määrä oli suurin huhtikuussa, jolloin pumppausmäärät olivat moninkertaisia muihin kuukausiin nähden. Syksyllä pumpattiin eniten lokakuussa. Kuivatusvesi oli hyvin hapanta suurimman osan vuodesta. Pahin tilanne oli Pajuluoman pumppaamolta johdetussa kuivatusvedessä, jossa pH oli 3,2–3,8.

Poikasnuottasaaliissa vuonna 2021 ahven oli Kitinojan valtalaji tavanomaiseen tapaan, mutta myös lahnan tai pasurin osuus oli suuri niin kuin muillakin paikoilla. Vuonna 2021 kuoriutuneita kuhia tavattiin vain Ilmajoen Peuralasta. Vuoden 2021 sähkökalastuksissa Perttilänkoskesta saatiin yksi kookas noin 3 kg painoinen taimen. Sähkökalastusten uutena saalislajina oli ankerias, jota saatiin Seinä-joen vähävetisestä uomasta kaksi yksilöä. Koeravustuksissa ei saatu rapuja. Koeverkoissa salakan yksikkösaaliit olivat vuonna 2021 suurempia kuin vuosiin ja lisäksi pasuria esiintyi poikkeuksellisesti Kitinojalla ja Peuralassa. Kyrönjoen edustan Österfjärdenillä kappalemääräisestä saaliista peräti 70 % oli pasuria ja massamääräisestä lähes puolet. Nahkiaisen toukkia ei löydetty vuonna 2021.

Det finns flera tillståndsbeslut för de olika delarna av översvämningsskyddsprojektet i Kyro älvs övre lopp, i vilka staten ä r tillståndsinnehavare. I tillståndsbesluten finns en förpliktelse att kontrollera mängden dräneringsvatten som leds ut i Kyro älv, vattnets kvalitet samt hur byggande och pumpverksdrift påverkar Kyro älvs status. Dessutom ska bl.a. konsekvenserna för bestånden av fisk, kräftor och nejonögon i Kyro älv och i havsområdet nedanför, fiskeriet och fiskvandringen i Malkakoski kontrolleras. I denna årsrapport redögörs för kontrollresultaten år 2021.

I Skatila i Korsholm var älvvattnet mycket surt (pH ≤5,5) för vattenorganismerna år 2021 under den vattenrika tiden på våren och på hösten i november. I Kyro älv överskreds gränsvärdena som har ställts upp för kadmium och nickel i åvatten inte ens i november då det var surt vatten, vilket betyder att i fråga om dessa ämnen var den kemiska statusen god. På vårvintern 2021 var vattnet mycket surt (pH 4,8) i den konstgjorda sjön Liikapuro på samma sätt som året före. I slutet av sommaren var det brist på syre i den konstgjorda sjön Pitkämö på 10 meters djup och djupare, vilket orsakade intern näringsbelastning.

Mängden dräneringsvatten som leddes ut i Kyro älv via pumpverken i invallningsområdena var störst i april när mängden pumpat vatten var flerdubbelt jämfört med de andra månaderna. Under hösten pumpades mest vatten i oktober. Dräneringsvattnet var mycket surt under största delen av året. Läget var värst i dräneringsvattnet från pumpverket i Pajuluoma, där vattnets pH var 3,2–3,8.

Under yngelnotningarna år 2021 dominerades fångsten av abborre i Kitinoja i sedvanlig ordning, men även andelen braxen och björkna var stor såsom även på andra platser. År 2021 påträffades kläckta gösar enbart i Peurala i Ilmajoki. I elfiskefångsterna i Perttilänkoski år 2021 fångades en stor öring på cirka 3 kg. Ål var en ny fångstart i elfisket. Två individer av ål fångades i den vattenfattiga fåran i Seinäjoki. Inga kräftor fångades i provkräftningen. I provfiskenäten var enhetsfångsterna av löja större år 2021 än på åratal och dessutom förekom björkna exceptionellt i Kitinoja och Peurala. I Österfjärden utanför Kyro älv var till och med 70 % av styckefångsten och nästan hälften av massamängden björkna. År 2021 påträffades inga larver av nejonöga.