Tähän kolmannen vesienhoitokauden (2022–2027) toimenpideohjelmaan on koottu tiedot vesien tilasta sekä tarvittavista toimenpi-teistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Etelä-Savossa. Maakunnan luokitellusta järvipinta-alasta 98 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään tai välttävään tilaluokkaan kuuluu vajaat 2 % järvien pinta-alasta. Joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (79 % luokitellusta pituudesta). Toimenpideohjelmassa tilan parantamistarpeet kohdis-tuvat niihin 30 vesimuodostumaan, joissa tilatavoitetta ei ole saavutettu. Lisäksi toimenpiteitä tulee tehdä vesimuodostumissa, joissa tilatavoitteet on saavutettu, mutta tilan säilyminen on uhattuna ilman toimenpiteitä. Tällaisia riskinalaisia vesimuodostumia on maakun-nassa 105 kappaletta. Pintavesien kemiallinen tila on muuttunut kaikissa vesimuodostumissa hyvää huonommaksi aiemmin palonesto-aineina käytettyjen bromattujen difenyylieettereiden (PBDE) ympäristönlaatunormin tiukennuttua. Kemiallista tilaa heikentää monin paikoin myös ilmaperäisestä laskeumasta vesistöihin päätyvä elohopea.

Toimenpideohjelmassa on esitetty erityisesti maa- ja metsätaloutta koskevia vesiensuojelutoimia, joilla pyritään valuma-alueiden ra-vinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Hajakuormituksen lisäksi vesien tilassa näkyy monin paikoin myös yhdyskuntien, teollisuuslaitosten ja turvetuotantoalueiden aiheuttama kuormitus ja myös niiden osalta tarvitaan toimenpiteitä. Järvikunnostuksia, ku-ten hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden poistamista, on esitetty kohteisiin, joissa on havaittu rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja Jokien tilaa heikentää erityisesti vesistörakentaminen, kuten kalojen vaellusesteet ja uomien perkaukset. Useissa jokivesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä luomalla vaellusyhteyksiä ja tekemällä virtavesikunnostuksia.

Etelä-Savossa hyvän tilan saavuttaminen edellyttää pohjavesien suojelu- ja kunnostustoimenpiteitä neljässä huonossa kemiallisessa tilassa olevalla pohjavesialueella. Pohjavesille esitettyjä toimenpiteitä täytyy kohdistaa myös hyvässä tilassa oleville kuudelle riskipoh-javesialueelle, jotta veden hyvä tila saadaan ylläpidettyä. Merkittävimpiä riskinaiheuttajia Etelä-Savon pohjavesialueilla ovat pilaantu-neet maa-alueet, liikenne, asutus, yritystoiminta ja maa-ainesten otto. Pohjavesialueiden tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi kes-keisiä esitettyjä toimenpiteitä ovat tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta, pilaantuneen maa-alueen selvitys ja kunnostus sekä pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatiminen tai päivittäminen ja rakenneselvitykset. Lainsäädäntöä noudattamalla ja hyvän maan-käytön suunnittelulla voidaan parhaiten turvata pohjaveden hyvää tilaa. Vesienhoidossa esitettyjen kolmannen hoitokauden toimenpi-teiden kokonaiskustannukset ovat Etelä-Savossa vajaat 39 milj. euroa vuodessa, josta noin 13 milj. euroa on vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteet vaikuttavat hitaasti ja vesiympäristön palautuminen vie aikaa. Vesiensuojelu vaatii sitoutumista ja pitkäjän-teisyyttä, riittävää rahoitusta sekä vahvaa yhteistyötä eri osapuolten välillä.