Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla vaikutuksia Kyrönjoen ja sen edustan merialueen kalakantoihin ja kalastukseen. Kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen tilaa ja saaliita selvitettiin vuotta 2021 koskeneella tiedustelulla. Aiemmin vastaavia kalastustiedusteluja on tehty vuodesta 1996 alkaen 3–5 vuoden välein.

Vuoden 2021 kaupallisten kalastajien tiedustelu lähetettiin Kyrönjoen suualueen lähellä asuville henkilöille, jotka kuuluivat kalataloushallinnon ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin. Vastanneista 54 % (14 kpl) oli kalastanut merialueen tutkimusalueella. Tutkimusalueella kalastaneiden määrä oli hieman pienempi kuin vuonna 2016, mutta kuitenkin selvästi suurempi kuin vuosina 2003–2012. Kuoreen osuus oli 80 % kaikesta saaliista. Ahven-, särki- ja siikasaaliit olivat heikot. Siikasaaliiden kehitys on ollut laskevaa Kyrönjoen edustan tutkimusaluetta laajemmalla alueella jo yli 20 vuotta, kun ahvensaaliissa on ollut laskeva suuntaus vuoden 2014 jälkeen. Kuhan saalisosuus oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa suurempi kuin siian osuus.

Kyrönjoen vapaa-ajankalastusta vuonna 2021 selvitettiin tiedustelemalla kalastonhoitomaksun maksaneita Kurikan ja Ylistaron välisen alueen ruokakuntia. Vaikka vastanneiden osuus (38 %) oli merkittävästi aiempaa pienempi, kalastaneita tavoitettiin enemmän kuin 2010-luvulla. Lähes kaikki saalis oli pyydetty vapavälinein. Eniten saaliissa oli haukea samoin kuin useissa aiemmissakin tiedusteluissa. Selkeimpiä saaliissa tapahtuneita muutoksia on hauen ja kuhan saalisosuuksien kasvu. Hauen saalisosuuden kasvu selittynee pyynnin painottumisella heitto- ja vetouisteluun samalla, kun verkko- ja katiskapyynti on hiipunut yleisen valtakunnallisen kehityksen mukaisesti. Kuhan saalisosuuden kasvu heijastelee kannan kasvua, ja sekin on Kyrönjoen vesistöä laajempi ilmiö. Särjen saalisosuus on kalastustiedustelujen mukaan laskenut Koskenkorvan padon ja Malkakosken välisellä alueella vuoden 2006 jälkeen, vaikkakaan onginnan yksikkösaaliissa ei näy samaa kehitystä. Vesistötyöt ovat muuttaneet eniten juuri tuon alueen alaosaa, joten vesistötyöt ovat mahdollisesti vähentäneet särjen määrää.