Valtatie 9 on osa TEN T-kattavaa verkkoa ja osa Eurooppatietä E63. Tie on suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) täydentävä reitti. Valtatie 9 Tampere - Jyväskylä palvelee sekä teollisuuden että henkilöliikenteen pitkämatkaista, seudullista ja paikallista liikennettä. Noin 3,5 km:n pituinen mäkisen maastoon sijoittuva valtatie kulkee Korpilahden taajaman asemakaava-alueen läpi. Tien maastokäytävään sijoittuu asuinrakennuksia ja tien eteläpuolelle mm. kirkko, seurakuntatalo, lämpölaitos, urheilukentät sekä koulukeskus ja Korpilahtihalli. Maastokäytävässä on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita ja suojeltuja kulttuurihistoriallisia kohteita (mm. Kirkonmäki, Korpilahden kirkkoranta, Korpijoen mylly). Tien välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita tai suojeltuja ympäristökohteita, pohjavesialueita tai muinaisjäännöksiä.

Nykyinen valtatie ei täytä poikkileikkauksen, liikenteen sujuvuuden, nopeustason, liittymäjärjestelyjen eikä liikenneturvallisuuden osalta TEN-tieverkon, Suomen pääteiden palvelutasoluokan I eikä Vt9 Orivesi - Jyväskylä suunnitteluperusteissa asetettuja vuoden 2050 tavoitetilanteen mukaisia vaatimuksia. Aluevaraussuunnitelmassa on esitetty valtatien 9 tavoitetilanteen mukainen keskikaiteellisen nelikaistatie meluesteineen ja riista-aitoineen sekä kaksi eritasoliittymää tiejärjestelyineen. Valtatien vaaka- ja pystygeometriat vastaavat suunnittelunopeuden 100 km/h ja eritasoliittymäkohtien vaatimuksia. Valtatien tasaus vastaa valtateiden perusverkon 100 km/h suunnittelunopeuden mukaisia ohjearvoja. Pohjoisessa eritasoliittymässä on neljä ramppia, mutta eteläisessä eritasoliittymässä vain suuntaisrampit Tampereen suunnassa. Eritasoliittymien ramppijärjestelyt ja mitoitus ovat perusverkon eritasoliittymäohjeiden mukaiset. Valtatien pohjoispuolella on jatkuva rinnakkaistie sekä jalankulku- ja pyöräilyväylä. Valtatielle on riista-aidat koko matkalla ja meluesteet lähes koko matkalla tien molemmille puolille. Kaikki valtatien sillat uusitaan ja valtatietä risteävä jalankulku- ja pyöräliikenne on ohjattu eritasoliittymien risteysiltojen kautta. Urheilukentän alikulkukäytävä ja Korpijoen vesistösilta uusitaan nykypaikalle. Eritasoliittymiin tulee linja-autopysäkit ja pohjoiseen eritasoliittymän nousupysäkille lisäksi erillinen liityntäpysäköintialue.

Aluevaraussuunnitelman kehittämisratkaisu täyttää hyvin TEN-teille, Suomen päätieverkon palvelutasoluokan I valtateille sekä Tampere - Jyväskylä yhteysvälille asetetut valtakunnalliset sekä seudulliset liikenteen sujuvuus- ja palvelutasotavoitteet sekä myös liikenneturvallisuustavoitteet. Nelikaistatie, eritasoliittymät ramppeineen, liikennemeluesteet ja riista-aidat parantavat merkittävästi valtatien liikenteen sujuvuutta, nopeustasoa, liittymien toimivuutta, liikenneturvallisuutta sekä vähentävät valtatien liikennemeluhaittoja. Pohjoinen eritasoliittymä poistaa nykyisen mäkeen sijoittuvan nelihaaraisen tasoliittymän pistekohtaisen ongelmakohdan (nopeusrajoitus) 60 km/h). Kehittämisratkaisu ei heikennä erikoiskuljetuksien toimivuutta. Kokonaisuutena liikkumismahdollisuudet ja liikkumisen turvallisuus paranevat valtatien pitkämatkaisen liikenteen sekä myös paikallisen liikenteen osalta. Eteläisen eritasoliittymän suuntaisramppien vuoksi aiheutuu taajaman eteläosan paikalliselle autoliikenteelle liikennekiertoa Tampereen suuntaan. Joukkoliikenteen olosuhteet eivät muutu merkittävästi aikaisemmasta. Valtatien varren asuinrakennukset saadaan suojattua liikennemelulta, jolloin asumisviihtyisyys paranee nykyisestä. Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt lisääntyvät nykyisestä jonkin verran ajonopeuksien noustessa ja autoliikenteen lisääntyessä. Autotekniikan kehitys ja autokannan sähköistyminen kuitenkin vähentävät päästöjä tulevaisuudessa. Kehittämisratkaisu vaatii merkittävästi lisätilaa sekä useamman asuinkiinteistön lunastuksen etenkin eteläisen eritasoliittymän alueella (osa paikallisesti arvokkaita). Lisäksi se vaatii myös merkittäviä muutoksia katujärjestelyihin ja asemakaavoihin. Kehittämisratkaisu muuttaa myös merkittävästi tieympäristöä ja maisemaa (eritasoliittymät, nelikaistatie ja tasausmuutokset, meluesteet ja riista-aidat). Kehittämisratkaisu edesauttaa Korpilahden maankäytön suunnittelua sekä antaa lähtökohdat tien lähialueen maankäytölle ja kaavoitukselle.

Kehittämisratkaisun alustavat rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 40 M€, ALV 0 % (MAKU ind. 130; 2015=100). Suurin kustannuserä 21,7 M€ koostuu valtatien rakentamisesta ja eritasoliittymistä. Siltojen osuus on noin 6,7 M€ ja meluntorjunnan noin 6,0 M€. Kustannusarvio sisältää tiejärjestelyjen osalta 30 %:n yleiskustannuslisän ja siltojen osalta 20-25 %:n yleiskustannuslisän. Kustannusarvio sisältää karkean arvion myös työn aikaisista liikennejärjestelyistä, mutta ei toteutussuunnittelua, rakennuttamista, mahdollisia pohjanvahvistuksia, laitesiirtoja eikä rakennusten ja liikennealueen lunastuskustannuksia.