Ilmastokriisin akuuttius haastaa tilallisia käytäntöjä muuttumaan ja vastaamaan toimintaympäristössä ja luonnonolosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Tämän vuoksi kaavoituksen ja maankäytön ilmastovaikutusten arvioinnin kehittämiselle on jatkuvasti kasvavaa tarvetta. Ilmastovaikutusten arvioinnin tilannekatsauksessa käytiin läpi asemakaavoja vuosilta 2021-2023. Katsauksen perusteella ilmastonmuutoksen huomioiminen on asemakaavatasolla vielä epätasaista ja painottuu enemmän ilmastonmuutoksen hillintään kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Positiivisena, huomionarvoisena seikkana esiin nousee kuntien aktiivisuus arviointimenetelmien kehittämisessä.

Kehittämistarpeita ilmastokysymysten huomioon ottamisessa ovat katsauksen perusteella asemakaavojen rakentamista ohjaavan roolin konkreettisempi tunnistaminen osana ilmastovaikutusten arviointia, arviointiosaamisen kehittäminen sekä uusien työkalujen ja tutkimustiedon jalkauttaminen käytäntöön. Asiatasolla olisi edelleen tarvetta kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin hulevesien hallinnassa, riittävien ekologisten yhteyksien turvaamiseen, uusiutuvien energiaratkaisujen edellyttämiin tilavarauksiin, purkamisen ja uudisrakentamisen päästövertailuihin sekä kaavamääräysten kehittämiseen.

Selvitys on osa ympäristöministeriön rahoittamaa KILVA 2 -hanketta, jossa päivitettiin kaavojen vaikutusten arviointityökalu KILVA. Katsauksen perusteella KILVA-työkalun ensimmäisessä versiossa oli käsitelty ilmastokysymyksiä varsin kattavasti. Taustakatsauksen perusteella työkaluun ei lisätty kokonaan uusia vaikutuskanavia, mutta painotettiin aiempaa enemmän olemassa olevien rakenteiden elinkaaren pidentämistä, olemassa olevan rakennetun ympäristön hyödyntämistä osana suunnittelua sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista.