Loppupäätelmät Toiminnallisuus ja rakennuskustannukset Rakennus on monitoiminen kuivuri-konehalli. Rakennusta on käytetty sekä koneiden varastointiin että viljan ja sipuleiden kuivaukseen. Liukuovien ansiosta ajo jokaiseen laariin on esteetön. Sisäkorkeus on riittävä. Rakenteet ovat yksinkertaisia. Rakentaminen ei vaatinut kallista ulkopuolista nostokalustoa. Rakennuksen neliöhinnaksi tuli 1490 mk. Rakennuksen edullisuutena pidetään lopputuotteen käyttökelpoisuuden ja laadun suhdetta syntyneisiin kustannuksiin. Edullisuus on syntynyt pitkälti oman työn, talkootöiden ja tilan oman puutavaran käytöllä. Niiden osuus oli 36 % ja rahamenot olivat 64 % kokonaiskustannuksista. Tämän lisäksi kustannusarvio kyettiin alittamaan 17 %. Aurinkokeräimen hyötysuhde Kooltaan 56 m2:n aurinkokeräin on melko pieni verrattuna kuivurin laaripinta-alaan ja puhaltimien ilmamäärään, eikä sen voi siksi olettaa nostavan kovin paljoa kuivausilman lämpötilaa. Jos aurinkokeräimellä halutaan saada aikaan tuntuva lämpötilan nousu, sen pitää olla pinta-alaltaan vähintään kaksi kertaa kuivurin laaripinta-alan suuruinen (Mikkola 1982). Keräin on tehty päällystämällä etelänpuoleinen seinä vaalealla muovilevyllä. Ilmaväli seinän ja keräimen välissä on 100 cm. Ilmamäärä keräin-m2 kohden on varsin suuri (1 460 m3/h), mikä teorian mukaan parantaa keräimen hyötysuhdetta. Mittauksissa todetusta lämpötilan noususta voidaan katsoa 1/3 aurinkokeräimen ansioksi ja 2/3 kuivurin edullisen sijainnin ansioksi. Kuivuri on rakennettu aukealle paikalle, siinä on tummahko katto, seinät ovat tummanpunaiset ja kuivurin ympärillä maassa on sepelikerros. Nämä tekijät yhdessä luovat kuivauksen kannalta edullisen mikroilmaston kuivurin ympärille. Sarin et. al. (1983) toteavat, että kuivurin sijainnilla maastossa ja ilmanottoaukkojen suuntauksella saattaa olla tietyissä tapauksissa yhtä suuri vaikutus kuin varsinaisella keräimellä. Tässä tapauksessa vaikutus näyttäisi olevan vieläkin suurempi, mikä johtuu oletettavasti aurinkokeräimen pintamateriaalista, joka on heikentänyt aurinkokeräimen tehoa. Keräimen melko vaatimaton hyötysuhde johtunee ensisijaisesti siitä, että vaalea, kiiltävä muovilevy heijastaa tehokkaasti saapuvaa auringonsäteilyä, kun sen pitäisi joko päästää säteilyä lävitseen tai absorboida sitä. Keräimen sisällä saattaa myös olla kohtia, joissa ilma ei virtaa lainkaan tai virtaa selvästi huonommin kuin pitäisi. Keräimen hyötysuhde on silti samaa tasoa kuin 80-luvun alussa tutkittujen kiinteiden, muovikatteisten kerääjien hyötysuhde keskimäärin (Sarin et. al. 1983). On kuitenkin jokseenkin varmaa, että nyt käytössä olevien muovilevyjen korvaaminen vaikkapa läpinäkyvällä muovikalvolla parantaisi keräimen hyötysuhdetta. Sarinin et. al. (1983) tulosten mukaan tämän tyyppisellä keräimellä on saavutettavissa hyötysuhde 0,3, jopa 0,4. Melu Melu kuivurin sisällä puhaltimien käydessä on sen verran voimakasta, että pitkäaikainen oleskelu edellyttäisi kuulosuojainten käyttöä. Toisaalta kuivurin hoitaminen vaatii vain satunnaisia tarkastuskäyntejä silloin tällöin, eikä melusta ole haittaa. Melu kuivurin ulkopuolella on häiritsevän voimakasta vielä yli 100 metrin etäisyydellä seinästä, jolla puhaltimet sijaitsevat (Rakennusmääräyskokoelma, määräykset ja ohjeet 1998). Koska kuivuri sijaitsee noin 70 m etäisyydellä asuinrakennuksesta ja koska kuivurin ja asuinrakennuksen välissä on vanha navetta, melu ei ole häiritsevää. Lisäksi melu suuntautuu asuinrakennuksesta poispäin, eikä kuivurin käyntiääni kuuluu asuinrakennuksen pihaan kuin vaimeana huminana. Käyttökokemuksia Viljelykaudella 2000 kuivurissa on kuivattu 20 tn ruista, 5 tn kauraa ja esikuivattu 15 tn sipulia. Rukiin alkukosteus oli noin 35 %. Ruis levitettiin kaikkiin 4 laariin noin 30 cm patjaksi, jonka jälkeen puhaltimet toimivat taukoamatta noin viikon ajan. Ensimmäisen viikon aikana rukiin kosteus laski 20 %:iin. Sen jälkeen neljän laarin viljat yhdistettiin kahteen laariin ja kuivausta jatkettiin vielä viikon verran. Toisella viikolla ruislaarien puhallin toimi vain päivisin klo 10 18 välillä, jolloin ulkoilma oli lämpimintä. 2 viikon kuivauksen jälkeen rukiin loppukosteus oli 14 %. Kahdessa vapautuneessa laarissa kuivattiin kauraa 2 viikon ajan samalla periaatteella kuin ruista. Kauran alkukosteus oli 25 % ja loppukosteus 14 %. Sipulia on esikuivattu viikon ajan. Syksyn 2000 kuivaustoiminnoissa on kulunut puhallinenergiaa 5000 kWh. Kun sähkön verollinen hinta on ollut 44 p/kWh on viljankuivauksen energiakustannus ollut 2200 mk eli 8,8 penniä/kg. Vastaavan vesimäärän poistaminen edellä mainituista viljaeristä lämminilmakuivurissa olisi kuluttanut 1030 litraa polttoöljyä, jonka energiakustannus olisi ollut noin 3200 mk (verollinen hinta 3,05 mk/l, syksy 2000). Tämän lisäksi on otettava huomioon rakennuksen pääomakustannus, joka jakautuu viljan lisäksi muille kuivattaville tuotteille sekä konevarastotoiminnoille.