Tässä sarjassa on aiemmin julkaistu kasvien glukosinolaatteja käsittelevä kirjallisuuskatsaus. Tämä kirjallisuuskatsaus käsitelee fenolisia yhdisteitä ja terpeenejä. Fenoliset yhdisteet ja terpeenit ovat kasvien sekundäärisiä aineenvaihduntatuotteita. Niiden esiintymiseen voidaan vaikuttaa viljelyteknisesti, lajikevalinnalla ja mahdollisesti hyödyntämällä kasvua luonnostaan hidastavia stressitekijöitä. Suomessa kasvua rajoittavat mm. ravinteiden niukkuus, viileyden ja valon yhteisvaikutus sekä kuivuus. Ratkaisevaa on myös korjata sato oikeassa kehitysvaiheessa ja valita runsaasti sekundääriaineita sisältäviä kasvinosia. On oleellista tuntea eri tekijöiden merkitys, kun pyritään sekundääriaineiden avulla erilaistamaan sadon käyttöä tai tuottamaan säilyvämpiä, maukkaampia ja terveellisempiä kasvituotteita. Kasvien fytokemikaalien tuotantoa voidaan tehostaa ruiskuttamalla kasvustoon elisitoreja, jotka aktivoivat kasvin puolustusta. Lisääntynyt kasvien suoja-aineiden tuotanto parantaa kasvien terveyttä. Samalla voi muodostua lisää myös ihmisen terveyttä edistäviä bioaktiivisia yhdisteitä. Useimmat terpeeneihin kuuluvat yhdisteet karkottavat kasveissa kasvissyöjiä tai ehkäisevät syöntiä. Viljelyyn voidaan valita tuholaisia kestäviä lajikkeita ja vastaavasti houkutekaistoille tuholaisia houkuttelevia lajikkeita. Näiltä kaistoilta tuhohyönteiset voidaan torjua. Fenoliset yhdisteet voivat vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Ne saattavat mm. estää syöpää ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisäksi joidenkin fenolisten yhdisteiden on todettu estävän allergioita (anti-allergeenit) sekä virusten, bakteerien ja sienten lisääntymistä. Erilaiset prosessoinnit, kuivaaminen ja säilyttäminen vaikuttavat fenolisten yhdisteiden ja terpeenien pitoisuuksiin elintarvikkeissa. Fenolisten yhdisteiden määrittämisessä käytetään neste- ja kaasukromatografiaa ja terpeenien määrittämisessä pääosin kaasukromatografiaa.