Tutkimuksen tarkoituksena on ollut lisätä tietämystä valmisruokien käyttäjäryhmistä, valmisruokien käytöstä ja niiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Vastausta tutkimuksen pääkysymykseen Miksi kuluttaja ostaa valmisruokaa? on etsitty aikaisemmista tutkimuksista ja kuluttajille suunnatun laajan survay-tyyppisen tutkimuksen avulla. Tutkimusaineiston muodostaa 1127 kuluttajalta saadut vastaukset, jotka hankittiin valtakunnalliseen satunnaisotokseen perustuen. Tutkimus lähetettiin 5000 Manner-Suomessa asuvalle suomen- ja ruotsinkieliselle 18-80-vuotiaalle henkilölle postin välityksellä. Tutkimuksessa käytettiin 57 esimerkkituoteryhmää, joiden avulla pyrittiin muodostamaan kuvaa siitä, eroavatko erityyppiset kuluttajat sen mukaan, millaisista tuoteryhmistä he valitsevat valmisruokatuotteita. Tutkimuksessa havaittiin, että esimerkkituoteryhmistä muodostui 12 päätuoteryhmää, joiden perusteella kuluttajista voitiin tunnistaa neljä toisistaan eroavaa valmisruokien käyttäjätyyppiä: Ensimmäisen ryhmän muodostivat kaikista tuoteryhmistä eniten ostavat kuluttajat ja toisen ryhmän deli-tyyppisiä tuotteita eniten ostaneet. Kolmas ryhmä yhdisti kuluttajia, jotka eivät ostaneet paljon valmisruokia mistään tutkitusta tuoteryhmästä. Neljäs ryhmä oli ostanut lähinnä vain raaka-ainetyyppisiä pakasteita. Tutkimuksessa havaittiin myös, että useimmat ostopäätökset liittyvät kiireeseen ja arkisiin tilanteisiin, mutta ostaminen voi olla myös hemmottelupäätös, jolloin valmisruokaa ostetaan herkuttelu- ja rentoutumistarkoituksessa joko itselle tai perheelle. Kuluttajien perusarvot, erilainen kiinnostuneisuus ruokaa koskeviin asioihin ja ruoanvalmistamiseen sekä erilaisten valmisruokien ostaminen näyttävät tämän tutkimuksen mukaan liittyvän toisiinsa. Esimerkiksi universalistinen arvomaailma liittyy itse tekemisen perinteen vaalimiseen, jopa selvemmin kuin perinteisyys. Universalistit ovat ostaneet erilaisia purkitettuja valmiskastikkeita ja kasvisruokia sekä etnisiä ruokalajeja herkkutiskeiltä. Hedonistiset tai vähemmän arvosensitiiviset kuluttajat ostavat muita useammin valmisruokia ja valitsevat niitä myös useammista tuoteryhmistä kuin muut kuluttajat. Hyvin arvosensitiiviset kuluttajat vastaavasti tekevät ruokaa itse, mutta ostavat myös valmisruokaa esimerkiksi herkkutiskeiltä (tyypillisesti muita kuin etnisiä ruokia). Perinteisiä arvoja tärkeinä pitävät kuluttajat ovat ostaneet raaka-ainetyyppisiä valmisruokia esim. pakasteita sekä kartonkiin pakattuja keittoja ja kiisseleitä. Mukavuudenhaluiset perinteiset, eli perinteisiä arvoja kannattavat mutta ruoanvalmistamisesta vähän nauttivat kuluttajat, ovat ostaneet myös deli-tyyppisiä tuotteita. Hedonististen tai vähemmän arvosensitiivisten kuluttajien erityinen mukavuudenhalu suhteessa ruoanvalmistamiseen liittyy pakastettujen ranskanperunoiden, pitsojen, hampurilaisten, piirakoiden, gratiinien ja mikroaterioiden ostamiseen. Marinoitujen ja kypsennettyjen paistien ja vastaavien kokolihatuotteiden ostajat ovat muita useammin ruokaa ja ns. kokkailua harrastavia. Valmisruokaan liitetään edelleen paljon kielteisiä mielikuvia terveellisyyden ja maun osalta. Tutkimus ei kuitenkaan tue käsityksiä, että valmisruokien käyttö suoraviivaisesti aiheuttaisi syyllisyyden tunnetta kuluttajille tai, että niiden käyttö olisi yhteydessä ihmisten vähäisempään terveystietoisuuteen.