Tutkimus oli osa MTT:n ja Perunantutkimuslaitoksen (PETLA) yhteistutkimuksesta "Ruiskutustekniikan parantaminen perunaruton torjunnasta", jonka kenttäkokeissa selvitettiin eri ruiskutusmenetelmien käyttökelpoisuus perunaruton torjunnassa. Torjunta-aineen tunkeutumista perunakasvustoon mitattiin varsiston joukkoon asetetuilla vesiherkillä papereilla. Näiden analysoimiseksi tarvittiin tehokas menetelmä.Tutkimuksen päätavoitteeksi asetettiin kehittää käyttökelpoinen menetelmä vesiherkän paperin kuvaukseen ja analysointiin. Tutkimustavoite edellytti digitaalikuvauksen ja digitaalisen kuva-analyysin käyttöä. Valittu mittausmenetelmä testattiin ja kalibroitiin kokeissa, joissa vesiherkät paperit ja perunan lehdykät ruiskutettiin fluoresoivalla ruiskutusnesteellä. Nestemäärinä käytettiin 40, 100, 200, 300 ja 400 l/ha. Vesiherkistä papereista ja perunan lehdyköistä analysoitiin ruiskutusnesteen peittoasteet. Paperit ja lehdykät kuvattiin Olympus C-1400 L TM -digitaalikameralla ja kuvatiedostot analysoitiin Global Lab Image TM -analyysiohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan peittoaste on vesiherkällä paperilla suurempi kuin lehdykän ylä- ja alapinnalla. Saadun aineiston avulla luotiin kaksi lineaarista mallia, joissa vesiherkän paperin peittoasteen avulla selitetään lehdykän pinnan peittoastetta. Malli A: y = 0,6246x + 0,2593 on paperin ja lehdykän yläpinnan peittoasteiden välille ja malli B: y = 0,7747x - 9,0085 paperin ja lehdykän alapinnan peittoasteiden välille. Mallit kuvaavat peittoasteita nestemäärillä 100 - 400 l/ha, kun paperin peittoaste on 15 - 75 %. Kehitetty kuvaus- ja analysointijärjestelmä on käyttökelpoinen. Työpäivän aikana kuvausjärjestelmällä voidaan ottaa 300 - 400 kuvaa tai analyysiohjelmalla voidaan analysoida noin 300 kuvatiedostoa päivässä. Menetelmää voidaan käyttää tulevissa ruiskutustutkimuksissa ja sitä on helppo kehittää päivittämällä kamera uudemmaksi ja tarkemmaksi. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kasvinsuojeluaineiden peittoastetta, pisarakokoa ja annosmääriä tulisi selvittää jatkotutkimuksissa. Ruiskutustekniikasta voidaan kehittää ympäristöystävällisempi ja tehokkaampi vasta silloin, kun tiedetään tavoiteltu peittoaste ja pisarakoko.