Suojaviljalle annetun naudan lietelannan typen kiertoa mallitettiin Ruotsissa kehitetyllä CoupModel-simulointimallilla. Maan fysikaaliset ominaisuudet arvioitiin maalajitietojen perusteella. Maan hiilen ja typen määrät arvioitiin sovittamalla lannoittamattomien ohrakasvustojen typenotto maan orgaanisesta aineksesta vapautuvaan typpimäärään. Näiden tietojen avulla sovitettiin simulointimalli antamaan tuloksia karjanlannan erilaisten levitysajankohtien ja määrien vaikutuksesta viljakasvuston typenottoon, typen huuhtoutumiseen ja epäorgaanisen typen määrään maassa. Lietelannan ammoniumtypestä ilmaan haihtuva osuus arvioitiin ilman lämpötilaan perustuvan kaavan mukaan. Lantakäsittelyjen mallinnetut typenotot ja maan epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat mitattuja selvästi korkeampia myöhäistä kevätlevitystä lukuun ottamatta. Jotta syyslevityksillä ja aikaisella kevätlevityksellä pellon kiertoon tuotetut typpimäärät saatiin mitattuja vastaaviksi, niistä oli vähennettävä 30 50 %. Tähän olivat syynä todennäköisesti epätarkkuudet ammoniakin haihdunnan arvioinnissa, mallin laskema hyvin alhainen denitrifikaatio ja vähäinen epäorgaanisen typen sitoutuminen mikrobeihin lannan orgaanisen aineen hajotessa. Maan epäorgaanisen typen mittausten perusteella oli myös ilmeistä, että simulointimalli ei ennustanut maan typen prosesseja alhaisissa lämpötiloissa riittävällä tarkkuudella. Verrattaessa näillä rajoituksilla lannan levitysajankohtien vaikutusta typen huuhtoutumiseen, malli arvioi lietelannan syyslevityksen lisäävän huuhtoutumista 4 12 kg/ha kevätlevityksiin verrattuna.