Tulokaslajeista aiheutuva uhka lisääntyy kansainvälisen kaupan ja ihmisten liikkumisen kasvun myötä. Tulokaslajien hallinta on kuitenkin julkishyödyke, jolle on tyypillistä, että sen käyttöön voi osallistua ja siitä hyötyä kuka tahansa, ja että lisäkäyttäjät eivät vähennä hyödykkeen arvoa muiden käyttäjien näkökulmasta. Näiden ominaisuuksien vuoksi tulokaslajien hallintaa on vaikea markkinoida, ja asian ratkaisemiseksi tarvitaan usein yhteiskunnan panosta. Tämä artikkeli hahmottaa kasvituholaisten torjuntapolitiikan suunnittelua ja arvioimista taloustieteen näkökulmasta. Esitämme aluksi muutamia yleisiä vaihtoehtoja tulokaslajistrategiaksi. Yksinkertaistetussa matemaattisessa mallissa on kaksi strategiavaihtoehtoa: ennaltaehkäisy ja reaktiivinen sopeutuminen. Esitämme myös mallin numeerisen sovelluksen liittyen koloradonkuoriaisen torjuntaan Suomessa. Analyysin perusteella näyttää siltä, että esimerkkitapauksessa suojajärjestelmä on kustannustehokas strategia. Jälkikäteistä sopeutumista tulisi harkita vain, jos odotettu invaasio ei ole laaja ja tuho on pieni. Strategian valinta vaikuttaa kuitenkin myös tulonjakoon, mihin on syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi epävarmuus on usein merkittävä tulokaslajeihin liittyvä tekijä. Tämä artikkeli hahmottaa ongelmaan liittyvää taloudellista ajattelua. Käsiteltyjen konseptien pohjalta on mahdollista suorittaa yksityiskohtaisempia ja todellisuuden paremmin huomioon ottavia laskelmia ja arvioita.