Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää isojen pihattojen työoloja, turvallisuutta ja toiminnallisuutta sekä työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta. Iltalypsy ja siihen liittyvät työt olivat hengitys- ja verenkiertoelimistön osalta kevyttä tai keskiraskasta työtä. Eniten selän kumaria ja/tai kiertyneitä asentoja oli vasikoiden ruokinnassa ja parsien puhdistuksessa, lähes joka kolmas havainnoista. Lypsytyö kuormittaa erityisesti ranteen ojentajalihaksia. Naisilla suhteellinen lihaskuormitus oli lypsytyön eri vaiheissa korkeampi kuin miehillä. Rasitusoireita koettiin yleisimmin niska-hartiaseudun lihaksissa. Oireita oli erityisen runsaasti naisilla kehon oikealla puolella. Turvallisuuden parantamiseksi olisi kehitettävä järjestyksenpitoa pihatoissa. Lehmäliikenne olisi järjestettävä niin, etteivät eläinten ja ihmisten kulkureitit risteäisi. Pihaton laajennusta suunniteltaessa olisi otettava huomioon tilan koko toiminta, jottei työn kokonaiskuormitus kasvaisi liian suureksi. Viljelijöiden sekä eläinten altistumista melulle tulisi edelleen vähentää. Valaistus on uusissa tuotantorakennuksissa keskimäärin hyvä, mutta varastotilojen, nuorkarjan ja pihan valaistusta tulisi parantaa. Pölylle ja mikrobeille altistuminen on vähentynyt, joskin satunnaisesti pitoisuudet saattavat olla terveyden kannalta liian suuria. Altistuminen ammoniakille ja hiilidioksidille on pysynyt samalla tasolla parikymmentä vuotta. Ilmanvaihdon suunnittelun tärkeyttä parempaan työilmaan pyrittäessä ei ole vielä riittävästi ymmärretty. Pihattoyrittäjien koettu henkinen kuormittuneisuus oli korkea ja työn koetut muutokset suuria. Työtyytyväisyys ja työn ilo olivat heikentyneet EU-aikana. Oiretasolla henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen ei kuitenkaan ollut havaittavissa. Yhteistyötä naapureiden kanssa tehtiin runsaasti. Taloudellisesti pihattoyrittäjät arvioivat selviytyvänsä hyvin, mutta henkisiin huoliin kaivattiin apua.