Haku

Typpitaseen seuranta valtakunnallisesti ja alueellisesti

QR-koodi
Finna-arvio

Typpitaseen seuranta valtakunnallisesti ja alueellisesti

Typpitase kuvaa typen käytön tehokkuutta ja maatalouden intensiteetissä tapahtuneita muutoksia. Ympäristötuen vaikutusten arvioimiseksi laskettiin valtakunnalliset ja maaseutukeskuskohtaiset typpitaseet vuosina 1990-2002. Typpitaseen muutoksen vaikutusta typen kuormituspotentiaaliin ja typen huuhtoutumiseen arvioitiin simulointimallien avulla. Tilakohtaisen typpiylijäämän ympäristökuormitusta arvioitiin COUP-mallilla. Tuloksena saatiin arvio ympäristötuen vaikutuksesta viljelylohkojen typpitaseeseen ja taseen muutosten vaikutuksesta typen huuhtoutumiseen. Simulointimallia testattiin viideltä tuotantosuunnaltaan erilaiselta tilalta vuosittain kerättyjen mineraalityppinäytteiden avulla. Lisäksi kehitettiin ICECREAM-malliin perustuvaa laskentajärjestelmää potentiaalisen typpikuormituksen arvioimiseksi maaseutukeskuskohtaisesti. Työtä jatketaan vuoteen 2006 asti. Valtakunnallinen typpitase on alentunut vuoden 1990 noin 90:sta kg ha-1 noin 50:een kg ha-1. Myös maaseutukohtaiset typpitaseet ovat alentuneet, mutta taseissa on melko suuria alueellisia eroja. COUP-mallin antamat mineraalitypen määrät kalibroitiin syksyllä 2000 mitattuihin mineraalityppimääriin. Lietelannalla lannoitetulta lohkolta mallin arvio vastasi keskimääräistä typen huuhtoutumista. Kolmelta lohkolta huuhtoutui tammi-syyskuussa vähemmän typpeä kuin tutkimusten mukaan keskimäärin, koska kasvusto oli käyttänyt typen tehokkaasti hyväkseen. Kahden lohkon normaalia alhaisemmat satotasot merkitsivät kasvien alhaisempaa typen ottoa ja korkeampaa huuhtoumaa. ICECREAM-mallisysteemiä testattiin Hämeen ja Farman maaseutukeskusten alueilla laskemalla vuosittainen (1990-1999) potentiaalinen nitraattitypen huuhtouma, kun viljelykäytännöt olivat samoja. Ilmasto- ja maalajiominaisuuksilla havaittiin selvä vaikutus huuhtoumaan. Nitraattitypen huuhtoutumisen alueellinen ja vuosittainen vaihtelu oli huomattavaa 90 kg ha-1 vakiolannoituksella kuuden maaseutukeskuksen ilmasto-oloissa. Alenevan lannoituksen käyttö mallissa (110 kg ha-1 => 90 kg ha-1) johti selvään huuhtouman vähenemiseen.

Tallennettuna: