Tuotantoeläinten hyvinvointiin on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota kuin aikaisemmin. Lypsylehmien parsien mukavuutta on pyritty lisäämään parsimatoilla ja viime aikoina parsipatjoilla ja -pedeillä. Näiden ns. synteettisistä materiaaleista valmistettujen alustojen yleistymistä on lisäksi edesauttanut niiden mahdollistama parsien kuivittamisen vähentäminen eli säästö työmäärässä. Parren mukavuutta lehmän kannalta on selvitetty eri tutkimuksissa, ja tärkeimmiksi parren fysikaalisiksi ominaisuuksiksi lehmän kannalta ovat nousseet kitka, pehmeys ja lämpövirta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli mitata Suomessa myytävien makuualustojen lehmien hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät fysikaaliset ominaisuudet. Tutkimusmenetelminä käytössä olivat lepokitkakertoimen määrittämiseen vetokoe, pehmeyden määrittämiseen puristuskoe ja lämpöominaisuuksien määrittämiseen lehmämalliin perustuva lämpövirtakoe. Kitkan suositusarvona on 0,3 0,5. Jos kitka on suurempi, seurauksena on hiertymiä, jos se on alhaisempi, seurauksena on liukastumisia. Mattojen (UBO, RM 20N, KEN, KSL, Cow Comfort, Bovirex ja KEW) kitkat vaihtelivat melkoisesti eivätkä kaikki matot olleet suositusrajoissa. Käytössä kitka-arvot muuttuvat lannan, virtsan ja kulumisen vaikuttaessa, ja vertailtavuuden vuoksi olisi hyvä tehdä kitkamittauksia myös käytössä olleista matoista. Mattojen pehmeydet vaihtelivat pehmeistä koviin. Pehmeysvaatimukset vaihtelevat esim. lehmien sorkkien kunnon mukaan. Sorkkaongelmainen lehmä valitsee pehmeämmän alustan kuin tervesorkkainen. Kova alusta aiheuttaa hiertymiä ja pehmeällä alustalla seisominen on epävakaata. Pehmeyden suosituksena on 10 25 mm painuma 200 kg:n kuormalla. Lähes kaikki matot ovat tällä alueella. Mattojen lämmönjohtavuus ei ole yksiselitteinen, koska olosuhteiden vaihdellessa myös lämpövirran mattoon pitäisi muuttua. Kylmässä pieni lämpövirta on hyväksi ja kuumassa päinvastoin. Materiaalin houkuttelevuuteen vaikuttaa myös sen lämpövirta lehmän asettuessa makuulle. Materiaali voi olla alussa mukava, mutta pidemmän ajan jälkeen liian kuuma tai päinvastoin. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota eri kriteereiden keskinäiseen järjestykseen mattovalintaa tehtäessä. Esimerkiksi Suomen olosuhteissa käytössä on yleensä lämmin tuotantorakennus ja tällöin alustan eristävyydellä ei ole niin suurta merkitystä. Näissä olosuhteissa kriteerien järjestys mattovalintaan vaikuttamisessa voisikin olla seuraava: kitka, pehmeys, lämpövirta.