Niinikuitu on tärkein teknisiin sovelluksiin, kuten lämmöneristeisiin ja pakkausmateriaaleihin käytettävä niinikuitukasvien jae. Niinikuitukasvien jakeiden hygieeninen laatu on tärkeää lämmöneristeissä, jotka voivat vaikuttaa sisäilman laatuun. Pakkausmateriaalit voivat olla yhteydessä esim. ruokaan, mikä korostaa hygieenisen laadun merkitystä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa syksyllä tai keväällä korjatun, mekaanisesti jakeistetun öljypellavan ja kuituhampun hygieenistä laatua, jota kuvattiin mikrobimäärän avulla. Lisäksi tutkittiin mikrobimäärien ja tuhkapitoisuuden mahdollista korrelaatiota. Tutkittavana oli kaksi kasvilajia, kuituhamppu ja öljypellava. Kasvit viljeltiin ja korjattiin Siuntiossa, Etelä- Suomessa vuosina 2002 2003. Korret korjattiin syksyllä ennen pakkasia, ensimmäisten pakkasten jälkeen tai keväällä, minkä jälkeen korret jakeistettiin mekaanisesti. Jakeiden kokonaismikrobimäärät selvitettiin Hygicult®- kastolevyillä. Jakeiden mikrobimäärät vaihtelivat 103 ja 109 välillä. Aikaisen pakkasen jälkeen tai keväällä korjatun kuituhampun niinikuitu sisälsi vähiten homeita, mutta talven ja kevään aikana bakteerien ja hiivojen määrä kasvoi. Mekaanisesti jakeistettu kuitu ja päistäre sisälsivät vähemmän mikrobeja kuin kokonainen korsi. Multakontaminaatiota pidetään yleisesti hygieniariskinä. Multakontaminaatio lisää korren tuhkapitoisuutta. Jakeiden tuhkapitoisuus vaihteli 1 ja 14 % välillä. Niinikuitujakeen tuhkapitoisuus oli alhaisempi kuin syksyllä korjatun korren tuhkapitoisuus. Korren ja päistäreen tuhkapitoisuus laski talven aikana 1,6 %, ja keväällä korjatusta korresta erotetun kuidun tuhkapitoisuus oli niitäkin alhaisempi (0,9 %). Mikrobi- ja tuhkapitoisuuksien välillä ei havaittu korrelaatiota.