Suojavyöhykkeiden kasvusto voidaan korjata samoilla menetelmillä, joita käytetään nurmirehun korjuussa. Tavallisimmin kysymykseen tulevat paalaus pyöröpaalaimella ja korjuu niittosilppurilla. Suojavyöhykkeiden hoitoon kuluvaa aikaa ei voida kuitenkaan laskea suoraan nurmirehun korjuun työnmenekkitiedoista. Ero tavanomaisen rehunkorjuun työnmenekkiin on suurin niittosilppurilla tehtävässä suojavyöhykkeen korjuussa. Kuormaukseen kuluu suojavyöhykkeellä noin kaksi kertaa enemmän työaikaa hehtaaria kohti kuin peltotyössä. Pyöröpaalauksen työnmenekki on niittosilppurilla tehtävää korjuuta pienempi, ja pitkillä suojavyöhykkeillä voidaan päästä jopa peltotyötä pienempään työnmenekkiin. Suojavyöhykkeen aitaamisen työnmenekki erillisenä lohkona on pitkänomaisen muodon vuoksi huomattavasti suurempi kuin pinta-alaltaan samankokoisen standardinmuotoisen peruslohkon. Kevytpylväitä käyttämällä aitaaminen on puupylväillä rakentamista nopeampaa. Työaikalaskelmat on laadittu tasalevyiselle kaistalle, mutta käytännössä suojavyöhykkeen leveys saattaa vaihdella paljonkin maastonmuotojen mukaan. Koneellisessa korjuussa työhön kuluva aika voi siten olla olosuhteista johtuen suurempi kuin esitetyissä laskelmissa. Käännösten suuri määrä hankaloittaa erityisesti niittosilppuriyhdistelmän käyttöä. Toisaalta suojavyöhykkeen avulla voi olla mahdollista vähentää peltoviljelyn työnmenekkiä, jos samalla pystytään parantamaan viljeltävän peltokuvion muotoa työteknisesti edullisemmaksi. Suojavyöhykkeiden hoito sopii hyvin teetettäväksi urakoitsijalla. Jos suojavyöhykkeitä on alueella useilla viljelijöillä, niiden hoidosta urakoitsijan kanssa kannattaisi sopia yhteisesti, jotta työ voitaisiin tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti.