Nauriin tavoin lanttu on ollut merkityksellinen ravintoaine. Sen kaskinaurista vaateliaampi viljelytapa, pidempi kasvukausi ja savipitoiseen maahan sopeutuma rajoittivat lantun viljelyn pinta-aloja ja viljelyalueita vanhan maatalouden aikoina. Perunan viljelyn yleistyminen talonpoikaiston keskuudessa 1900-luvulle tultaessa vähensi sekä lantun että nauriin viljelyä ihmisravinnoksi. Lanttu on lajiristeytymänä allotetraploidinen, 2n = 38. Lantun kotiseutuna lajilla on Suomella suuri kulttuurihistoriallinen merkitys.