Tutkimuksen päätavoitteena oli hyödyntää venäläistä tietoa tyrnin terveydellisistä ja lääkinnällisistä vaikutuksista ja edistää suomalaisten pienyrittäjien tuotekehitystoimintaa. Muina tavoitteina oli kartoittaa Itä-Suomessa viljeltävät tyrnilajikkeet, viljelyn laajuus ja viljelytekniikka sekä koota kirjallisuuskatsaukset tyrnin terveysvaikutuksista. Tyrninviljelijöiden mielestä viljelyssä olevat venäläiset lajikkeet Avgustinka, Botanicheskaja, Ljubitelskaja ja Trophimovskaja soveltuvat satoisuutensa ja helpomman poimittavuutensa takia paremmin ammattimaiseen viljelyyn kuin kotimainen Raisa-lajike. Osalla viljelijöistä on ollut markkinointivaikeuksia, joten uusien tyrnimarjatuotteiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Hankkeessa tehtyjen kirjallisuusselvitysten mukaan tyrnimarjojen biologisesti aktiivisten aineiden pitoisuudet vaihtelevat muun muassa lajikkeen, kasvupaikan ja marjan kypsyysasteen mukaan. Tyrnin marjat, lehdet ja jopa puumainen rungon kuoriosa sisältävät paljon erilaisia bioaktiivisia aineita ja vitamiineja. Marjalihan öljypitoisuus voi olla jopa 8 prosenttia ja siemenien tätäkin korkeampi. Marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia, karotenoideja ja tokoferoleja (E-vitamiini), jotka toimivat antioksidantteina eli hapettumisen estäjinä ihmisen elimistössä. Tyrniä tuotteistettaessa lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa valmisteen rakenteeseen, makuun ja ulkonäköön. Tässä hankkeessa kokeilluista lajikkeista Pertsik ja Botanicheskaja sopivat hyvin tyrnikastikkeeseen, -hyytelöön ja -kompottiin.