Koivutisle on grillihiilituotannon sivutuote, jonka käyttö kasvinsuojelussa on varsin uusi innovaatio. Tisleessä on paljon fenoleja, jotka ovat olennainen osa kasvavan koivun biokemiallista puolustusjärjestelmää. Fenolit ehkäisevät tuholaisten ja kasvitautien sekä lahottajien vaikutuksia. Samojen aineiden oletettiin tässä tutkimuksessa toimivan myös tehokkaina fungisideina. Tavoitteena oli saada alustavaa tietoa tisleen tehosta ja käyttökelpoisuudesta kasvinsuojelussa sekä selvittää erityisesti sen vaikutukset kasvitautien, lahottajien ja sammalen torjunnassa. Ravintoalustalla väkevät koivutisleet (100 %, 50 %, 25 %) pysäyttivät perunaruton kasvun lähes kokonaan, mutta 10-prosenttinen liuos ei vaikuttanut taudinaiheuttajien kasvuun. Irrallisilla perunanlehdillä koivutisleet estivät lähes täydellisesti perunaruton infektion ja kasvun. Näissä olosuhteissa jo 1- prosenttinen liuos riitti torjumaan perunaruton. Kasvihuonetesteissä, joissa käytettiin kokonaisia kasveja, koivutisleet tehosivat hyvin; 1- ja 3- prosenttisilla ruiskutusliuoksilla käsitellyissä kasveissa ruton tuhoama lehtiala oli alle 3 %. 10-prosenttinen liuos torjui ruton jokseenkin täydellisesti. Koivutisle estää matalina pitoisuuksina perunaruton kasvua vain joutuessaan välittömään kosketukseen itiöiden tai rihmaston kanssa. Haihtumiseen perustuva, laajavaikutteisempi teho saadaan vain hyvin suurilla pitoisuuksilla. Vuoden 2005 kenttäkokeessa koivutisleet hidastivat ruton etenemistä, mutta eivät estäneet sitä perinteisen fungisidin tavoin. 10-prosenttinen liuos hidasti perunaruton alkamista vajaalla viikolla, mutta sen jälkeen tauti eteni yhtä nopeasti kuin käsittelemättömässä kasvustossa. Lahottajasienet Cylindrobasidium evolvens, Libertella sp, Stereum hirsutum ja Chondrostereum purpureum eivät kasvaneet lainkaan maljoissa, joissa oli 10 tai 30 % tislettä. Maljakokeen alustava tulos vahvistui myös kenttäkokeessa, jossa tisle esti lahottajien kasvun koivun katkaisupinnoilla koko kesän ajan. Sammalen torjunta tiilikatolta onnistui hyvin yhdellä tisleruiskutuksella, joka tehtiin MTT:n kehittämällä laitteistolla.