Osana MAPTEN-tutkimusta luotiin vaihtoehtoisia skenaarioita kansallisen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta. Skenarointityössä laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien tuottamat muuttujat ja mahdolliset tulevaisuusvaihtoehdot yhdistettiin johdonmukaisiksi tapahtumakuluiksi. Vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat tunnistettiin toimintaympäristön tarkastelun, Delfoi-menetelmän tuottamien asiantuntijanäkemysten sekä eri mallien tuottamien vaikutuslaskelmien analyysien perusteella. Skenarointiprosessin tuloksena syntyi viisi kansallisen tason maa- ja elintarviketalouden skenaariota, joiden aikaperspektiivi ulottuu vuoteen 2030. Skenaariot ovat: 1 Nykyiseen suuntaan eli todennäköisintä kehitystä kuvaava perusuraskenaario, 2 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ensisijassa eli ilmastonmuutoksen uhkia painottava skenaario, 3 Innovaattori uusiutuvissa energiaratkaisuissa eli ilmastonmuutoksen mahdollisuuksia esiin tuova skenaario, 4 Suomen maatalous häviäjä kaupan vapautumisessa eli kaupan vapautumisen haittoja korostava skenaario sekä 5 Laaturuoka ja monialainen yrittäjyys vetureina eli kaupan vapautumisen ja kulutuskysynnässä tapahtuvien muutosten tarjoamia mahdollisuuksia esiin tuova skenaario. Skenarointityön tulosten pohjalta on ilmeistä, että maa- ja elintarviketalouden osalta kaksi merkittävintä muutostekijää tulevaisuudessa ovat ilmastonmuutos ja maataloustuotteiden maailmankaupan vapautuminen, joiden kummankin seurannaisvaikutukset ovat moninaiset. Tutkimustulosten valossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen maatalouteen voidaan pitää pääosin myönteisinä tarkasteltaessa erityisesti sadontuotantopotentiaalin kehitysmahdollisuuksia. Toisaalta skenaroinnin tulokset osoittavat, että ilmastonmuutokseen liittyy myös runsaasti epävarmuustekijöitä, joihin on varauduttava. Tällaisia epävarmuustekijöitä ovat erityisesti sääilmiöiden ääreistyminen sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan voimakas tiukentuminen. Myös maataloustuotteiden maailmankaupan vapautuminen pitää sisällään sekä mahdollisuuksia että uhkia. Haastavin tilanne syntyy, mikäli maataloustuotteiden maailmankaupan vapautuminen tapahtuu erittäin liberaalisti, eli samanaikaisesti poistetaan sekä maataloustuet että rajasuoja. Tämän kaltainen tilanne aiheuttaisi suuria vaikeuksia Suomen maa- ja elintarviketaloudelle. Toisaalta Suomen maa- ja elintarviketalouden osuuden BKT:stä on mahdollista jopa kasvaa maataloustuotteiden maailmankaupan tuntuvasta vapautumisesta huolimatta. Tämä on mahdollista, mikäli koko elintarvikeketjun kannattavuutta voidaan lisätä elintarvikemarkkinoilla elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia hyödyntämällä ja tähtäämällä peruselintarvikkeiden markkinoiden lisäksi vaihtoehtoisille elintarvikemarkkinoille.