Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2015 -julkaisu sisältää viralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset märehtijöille, sioille, siipikarjalle ja hevosille. Rehulain (86/2008, muutokset 34/2011, 502/2014) viimeisimmän muutoksen 565/2014 mukaan rehuaineista ja rehuseoksista ilmoitettavien energia- ja valkuaisarvojen tulee perustua Luonnonvarakeskuksen julkaisemiin laskentaperusteisiin, jollei Euroopan unionin lainsäädännössä muuta säädetä. Laskentaperusteisiin kuuluvat laskentakaavat vakioineen ja sulavuuskertoimet, märehtijöillä lisäksi hajoavan valkuaisen osuus. Rehutaulukoissa on myös esitetty tyypilliset rehujen kemiallisen koostumuksen tiedot, mutta ne voivat vaihdella eri satovuosina ja eräkohtaisesti. Siksi rehuarvojen laskennassa on perusteltua käyttää määritettyjä koostumustietoja väkirehujen ja erityisesti karkearehujen osalta.

Rehutaulukoiden keskeisin tavoite on esittää mahdollisimman luotettavat ravintoarvot, jotka kuvaavat hyvin rehujen suhteellisia eroja niiden tuotantovaikutuksessa. Rehujen koostumus- ja rehuarvotiedot pohjautuvat laajaan koti- ja ulkomaiseen tutkimusaineistoon ja pitkäaikaiseen työhön. Ajantasainen tieto rehuarvoista ja ruokintasuosituksista on saatavilla Rehutaulukotverkkopalvelussa (www.luke.fi/rehutaulukot). Rehutaulukoiden sisältöä päivitetään tarvittaessa. Mahdolliset rehuarvojen laskentaperusteiden muutokset tai muut vaikutuksiltaan merkittävät muutokset julkaistaan Rehutaulukoiden sivuilla vuosittain 31.3. mennessä ja ne astuvat voimaan seuraavana syksynä 1.9. alkaen. Rehuarvotieto kootaan julkaisuksi tarpeen mukaan. Aikaisemmat julkaisut ovat saatavilla sähköisessä muodossa Rehutaulukot-verkkopalvelussa.

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2015 -julkaisu perustuu 31.5.2015 voimassa olevaan rehuarvotietoon. Edelliseen vuonna 2006 ilmestyneeseen julkaisuun verrattuna on tehty useita päivityksiä mm. märehtijöiden valkuaisarvojen laskentaan, lehmien ja kasvavien nautojen energia- ja valkuaissaantisuosituksiin sekä lampaiden, sikojen, siipikarjan ja hevosten kivennäissuosituksiin. Sikojen rehuarvojärjestelmä on uudistettu kokonaan ja sen myötä rehuarvot ja ruokintasuositukset on päivitetty. Rehutaulukoiden esimerkkirehuihin on tehty täsmennyksiä ja täydennyksiä. Päivitykset on käyty läpi yksityiskohtaisemmin sivulla 24. Rehujen vitamiinipitoisuuksien taulukkoa ja turkiseläinten rehutaulukkoa ei ollut tässä vaiheessa mahdollista päivittää, joten ne jätettiin tästä julkaisusta pois. Aiemmin julkaistut taulukot ovat käytettävissä verkkopalvelussa.

Tasapainoinen ja taloudellinen ruokinnan suunnittelu tarvitsee rehutaulukoiden lisäksi runsaasti tietoa eläimen ruoansulatuksesta, aineenvaihdunnasta ja rehujen muista ominaisuuksista, erityisesti vapaaehtoisesta syönnistä, joita rehutaulukoissa ei voida esittää. Rehutaulukot on yksi apuväline ruokinnan suunnittelussa ja toivomme sen osaltaan edistävän kotieläinten terveyttä ja hyvinvointia, kotieläintuotannon taloudellista kestävyyttä, pienentävän kotieläintuotannon ympäristökuormitusta, ja varmistavan laadukkaat kotieläintuotteet elintarvikeketjuun.