Tutkimuksessa tarkastellaan Pohjois-Karjalan metsäenergiavarojen käytön aluetaloudellisia vaikutuksia ja ilmastovaikutuksia. Eniten metsähakkeen korjuuseen vaikuttivat uudet laitosinvestoinnit, jotka lisäävät alueellista tarjontaa niiden läheisyydessä. Sen sijaan tarkastelluilla päästöoikeuden hinnan vaihtelulla ei ollut merkittävää vaikutusta markkinatasapainohintoihin eikä metsäenergian tarjontaan Pohjois-Karjalassa. Alueen energialaitokset käyttävät jo nyt verraten paljon tai yksinomaan puuta polttoaineeksi, vaikka päästöoikeuden hinta on matala. Alueen laitoskapasiteetti on sellaista, ettei esimerkiksi kivihiili ole vaihtoehtoinen polttoaine ja turvekin vain osalla laitoksista. Siten puun käytön lisäämiseen ei ole suurta mahdollisuutta tai päästökaupasta seuraavia taloudellisia vaikuttimia. Osa alueella toimivista lämpölaitoksista ei pienen kokonsa vuoksi edes kuulu päästökaupan piiriin. Tämän selvityksen perusteella Kemera-tuen määrällä oli vain lievää vaikutusta energiabiomassan alueelliseen tarjonnan määrään ja rakenteeseen. Pohjois-Karjalan metsähakkeen korjuu- ja hyödyntämispotentiaali näyttäisi kasvavan vuoteen 2050 mennessä. Metsähakkeen käyttö vähensi alueella CO2-päästöjä hilliten ilmaston lämpenemistä, kun metsähakkeen käyttöä verrattiin vastaavan energian tuottamiseen kivihiilellä. Kun metsähakkeen käyttöä lisätään, säteilypakote vähenee ja ilmastohyödyt metsähakkeen käytöstä realisoituvat nopeammin. Säteilypakotteen muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan metsähakkeen korvausvaikutukset näkyvät ilmastovaikutuksissa viiveellä ja se edellyttää riittävän laajaa toimintaa alueellisesti.

Taitto. Anne Siika/Metla