Riistatalous on riistaeläinten hoitoon ja metsästykseen sekä niihin liittyvän ravinnon, tuotteiden ja palvelujen tuotantoon yhdistyvää biotaloutta. Siinä niukkojen riistavarojen ja inhimillisten resurssien avulla tyydytetään yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tarpeita, tuotetaan hyvän elämän aineksia ja ylläpidetään väestön elintasoa.

Viime vuosina on enenevästi pohdittu sitä, miten riistatalous voisi tuottaa nykyistä enemmän hyvinvointia ekosysteemien ja yhteiskunnan muodostamassa kokonaisuudessa. Riistatalouden kehittämisen tueksi tarvitaan tietoa siitä, millaista hyvinvointia riistatalous nykyisin luo, sekä siitä, millainen tieto kehittämistoimia tehokkaimmin tukee. Päätöksenteossa kaivataan tätä nykyä etenkin euromääräisiä arvioita eri riistallisten toimintojen vaikutuksista. Syyskuussa 2015 käynnistyi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen yhteisprojekti, jonka tuloksia kokoaa yhteen tämä esiselvitys.

Selvitystyön aikana on vahvistunut käsitys siitä, että riistataloudella on suoria ja välillisiä hyvinvointivaikutuksia hyvin moniin suuntiin. Tietopohja on kuitenkin erittäin hajanaista, ja merkittäviä puutteita liittyy tietämykseen tässä projektissa käsiteltyjen vaikutusten merkityksestä kansallisesti. Metsästyksen ja riistanhoidon sosioekologisista kytkennöistä on tehty jonkin verran tutkimusta Suomessa ja muualla, mutta näiden toimintojen psyko-sosiaalisista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista hyvin vähän. Sama pätee riistatalouden taloudelliseen arvoon tai taloudellisiin vaikutuksiin. Näistä ensimmäistä ei ole tutkittu Suomessa lainkaan. Riistatalouden aluetaloudellisia vaikutuksia on arvioitu Metsähallituksen lupa-asiakkaiden rahankäytön pohjalta, mutta ei kaikkien metsästäjien osalta.

Esiselvityksessä tuli ilmi, että metsästykseen liittyvä kulutus on suomalaisessa metsästäjäkunnassa lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolen tasosta. Merkittävä muutos on tapahtunut rahankäytössä varusteisiin, matkustamiseen ja palveluista maksamiseen. Keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö oli metsällä käyneillä suomalaisilla 950 euroa vuonna 2008, mutta sittemmin kulutus on tästä kasvanut.

Metsästäjien rahankäytön kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei voida olemassa olevilla aineistoilla arvioida täsmällisesti, koska rahankäyttötietoja ei ole saatavissa riittävän yksityiskohtaisesti eriteltynä. Eri oletuksilla laskettuna vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat suuruudeltaan 279–359 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti vaikutukset ovat 130–169 miljoonaa euroa arvonlisäyksen osalta. Työllisyysvaikutukset ovat puolestaan 2245–2986 henkilötyövuotta.