Metsäteollisuuden kansainvälinen koveneva kilpailu edellyttää hyvää kilpailukykyä myös puunhankinnassa. Suomessa puunhankintaorganisaatiot antavat aikaisempaa enemmän vastuuta korjuuja kuljetusyrittäjille, jotka vastaavat tehtävistä tietyllä maantieteellisellä alueella. Urakointisopimuksia tehdään nykyistä harvemman yrittäjän kanssa ja sopimus sisältää aikaisempaa laajempia tehtäväkokonaisuuksia. Yrittäjät voivat toteuttaa tehtävät joko itse tai aliurakoitsijoilla. Yrittäjä voi esimerkiksi olla markkinointiyritys tai useiden yrittäjien yhteenliittymä. Tutkimuksen tavoitteena oli haastattelututkimuksella selvittää alueyrittäjyyteen liittyviä mielikuvia ja valmiuksia Metsäliitolle urakoivien yrittäjien keskuudessa. Kyselyyn vastasi 74 yrittäjää Metsäliitto Osuuskunnan Kaakkois-Suomen hankinta-alueelta. Kysymykset lähetettiin ennakkoon ja haastattelu toteutettiin puhelinhaastatteluna. Suurimmat, vähintään neljän koneen tai auton omaavat yritykset olivat kaikki kiinnostuneita alueyrittäjyydestä. Pienet yritykset olivat epävarmoja ja työskentelyä aliurakoitsijana pidettiin epämiellyttävänä. Epävarmuutta aiheuttavat mm. leimikoiden laatu ja yrityksen taloudellinen kannattavuus. Yrityskoon kasvattaminen toteutettaisiin mieluiten yhteenliittymien avulla kuin fuusioimalla tai ryhtymällä aliurakoitsijaksi. Nykyiset alueyrittäjät näkivät alueyrittäjyydessä mahdollisuuksia, mutta toimintaedellytyksiä olisi parannettava, jotta järjestelmästä saataisiin hyötyä mm. paremman suunnittelun muodossa. Nykyistä leimikkovarantoa pidettiin liian pienenä ja vastuun sekä tehtävien jakoon haluttiin selkeämpiä sääntöjä. Toimintaolosuhteiden parantuessa alueyrittäjyyttä pidettiin motivoivana tapana organisoida puunhankintaa.