Raportissa selvitettiin karsitun energiapuun eli rangan korjuuvaihtoehtoja ja kustannustekijöitä. Raportti koostuu osatutkimuksista, joista yhdessä verrattiin rangan ja kokopuun korjuun tuottavuutta, kustannuksia ja korjuujälkeä otettaessa energiapuuta talteen erilliskorjuuna joukkokäsittelyä hyödyntävillä hakkuulaitteilla. Rangan hakkuuta ainespuun hakkuun yhteydessä tutkittiin toisessa osatutkimuksessa. Kolmas osatutkimus selvitti rangan saatavuutta ja käyttöpaikkahintaa erilaisilla rajoitteilla eri osissa maata. Myös rangan hakkuukonemittausta tutkittiin joukkokäsittelyä hyödyntävässä hakkuussa.Erilliskorjuussa rangan hakkuun tuottavuus oli 10 40 % matalampi kuin kokopuun hakkuussa. Rangan metsäkuljetuksen tuottavuus oli 10 20 % korkeampi kuin kokopuulla. Korjuukustannukset tutkituissa leimikoissa olivat 29,3 /m3 rangalla ja 23,8 /m3 kokopuulla. Kustannusero johtui suurelta osin hakkuun tuottavuuserosta, joka aiheutui hakkuukertymän pienenemisestä karsittaessa puut.Integroidussa korjuussa ainespuiden latvakappaleiden karsinta energiapuuksi oli tehokasta, sillä tuottavuus oli lähes kolminkertainen verrattuna ainespuukokoa pienempien puiden hakkuuseen. Eroa selittää se, että latvakappaleiden hakkuusta energiapuuksi aiheutui verraten vähän lisätyötä. Ainespuuhakkuun yhteydessä korjattavan karsitun energiapuun korjuukustannukset olivat tutkituissa leimikoissa 32,6 /m3.Alueellisessa tarkastelussa rankana korjuu nosti korjuukustannuksia 17 25 % ja pienensi kertymää kokopuuna korjuuseen verrattuna 42 46 %. Metsäenergiapotentiaali lisääntyy, jos energiapuuta voidaan korjata rankana alueilta, joilla korjuu kokopuuna ei ole mm. ravinnehävikistä aiheutuvan puuston kasvutappioriskin vuoksi mahdollista.Rangan mittaustutkimuksessa selvitettiin puunippujen kehystilavuuteen ja kiintotilavuusprosenttiin perustuvaa mittausta. Sekä kehystilavuuden että kiintotilavuusprosentin mittaukseen liittyi epätarkkuutta, mutta tutkitun menetelmän eräkohtainen tarkkuus oli suhteellisen hyvällä tasolla eräkoon ollessa yli 10 m3. Menetelmän käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää tutkimuksia.Rangalla korjuukustannukset ovat korkeammat kuin kokopuulla. Rangan etuja ovat raaka-aineen korkea laatu ja soveltuvuus pienkattiloissa poltettavan hakkeen ja pilkkeen valmistukseen. Rankana korjuu ei aiheuta ravinnetappioita ja korjuu on täten mahdollista myös karuilta kivennäismailta ja turvemailta, mikä kasvattaa hyödynnettävissä olevaa energiapuupotentiaalia. Pienirunkoisilla kohteilla karsinnan aiheuttama kustannusten nousu saattaa kuitenkin olla hyötyjä suurempi. Kuitupuulle sovellettavat pienet vähimmäislatvaläpimitat heikentävät rangan korjuun kannattavuutta integroidussa korjuussa.

Raportin taitto: Maija Heino