Tämän työn tavoitteena oli selvittää Etelä-Suomen metsien kehitys seuraavan 50 vuoden aikana, jos metsiä hakataan metsäkeskuksittain vuosille 2001-2005 laadittujen metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien (alueellisten metsäohjelmien) mukaisesti. Tulokset perustuvat olemassa oleviin suojelualueisiin ja -ohjelmiin sekä nykyisiin metsänkäsittelysuosituksiin. Tarkastelujaksolle määriteltiin kaksi skenaariota: ensimmäisessä (AMO) hakkuut noudattivat koko 50 vuoden jakson ajan alueellisia metsäohjelmia ja toisessa (AMO SK) ensimmäisen kymmenvuotisjakson jälkeen hakattiin suurimman kestävän hakkuukertymän mukaisesti. Skenaariolaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla ja niissä käytettiin vuosina 1996-2000 mitatuista valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.Alueellisten metsäohjelmien mukaan vuosien 2001-2005 hakkuumäärä Etelä-Suomessa on lähes 51 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta kuusta on 44, mäntyä 40 ja lehtipuuta 16 prosenttia. Hakkuita vastaava kokonaispoistuma oli ensimmäisellä vuosikymmennellä kummassakin skenaariossa lähes 61 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. AMO-SK-skenaariossa hakkuukertymäarvio nousi myöhempinä kymmenvuotiskausina 61 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. AMO-skenaariossa luonnonpoistuman osuus kokonaispoistumasta oli 10-12 prosenttia. AMO SK-skenaariossa luonnonpoistuman määrä oli laskelmakauden loppupuolella pienempi kuin AMO-skenaariossa, koska hakkuiden lisääntyessä korjataan puuta, joka muuten jäisi metsiin lahoamaan.Laskelmakauden alussa puuston kokonaistilavuus oli 1,4 miljardia kuutiometriä, josta rajoitetussa puuntuotannossa oli 2,4 ja puuntuotannon ulkopuolella 2,7 prosenttia. Laskelmakauden lopussa puuston kokonaistilavuus oli AMO-skenaariossa 2,0 miljardia kuutiometriä ja AMO SK-skenaariossa lähes 1,7 miljardia kuutiometriä. Molemmissa skenaarioissa puuntuotannon ulkopuolella olevan puuston tilavuus oli laskelmakauden lopussa 2,6-kertainen lähtötilanteeseen verrattuna. Lisäksi molemmissa skenaarioissa yli 140-vuotiaiden metsien osuus kasvoi. Lehtipuiden osuus puuston tilavuudesta oli 15-19 prosenttia ja järeiden säästöpuiden määrä laskelmakauden lopussa yli 50 miljoonaa kuutiometriä. Järeitä säästöpuuhaapoja oli laskelmakauden lopussa AMO-skenaariossa 0,5 miljoonaa kuutiometriä ja AMO SK-skenaariossa 0,6 miljoonaa kuutiometriä.Skenaariotarkasteluihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi uudistushakkuiden osuus on todennäköisesti pienempi kuin skenaarioissa, minkä vuoksi iäkkäitä metsiä on jatkossa enemmän. Myös lehtipuiden määrä on lähivuosikymmeninä todennäköisesti suurempi kuin skenaarioissa.