Maaseudun asukkaiden asennoituminen kansallispuistoa ja sen matkailua kohtaan voi vaikuttaa matkailijoiden paluuhalukkuuteen ja asukkaiden motivaatioon kehittää paikallisia elinkeinoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Linnansaaren kansallispuisto on hyödyttänyt tai haitannut lähialueen maaseudun asukkaita ja miten asukkaat asennoituvat kansallispuistoa ja sen matkailua kohtaan. Erityisesti tavoitteena oli tutkia, millaisia vaikutuksia kansallispuistolla on ollut asukkaiden näkemykseen alueensa kehittymismahdollisuuksista. Lisäksi selvitettiin, kuinka asukkaiden taustatekijät ja kansallispuistoon liittyvät kokemukset vaikuttivat asenteisiin. Aineisto kerättiin kirjekyselyllä Linnansaaren kansallispuiston läheisen maaseudun asukkailta.Kansallispuisto oli sekä hyödyttänyt että haitannut lähialueen asukkaita. Kaiken kaikkiaan taloudellista hyötyä saaneiden tai taloudellista haittaa kärsineiden osuus oli kuitenkin hyvin pieni. Osa vastaajista (45 henkilöä) oli hyötynyt kansallispuistosta taloudellisesti, ja osa (14 henkilöä) harkitsi vakavasti matkailijoita palvelevan yrityksen perustamista. Taloudellista haittaa kansallispuisto oli aiheuttanut 65 vastaajalle ennen kaikkea maa- ja metsätalousyrittäjille sekä metsänomistajille. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista koki, että kansallispuisto oli vaikuttanut seudun kehittymiseen myönteisesti. Erityisesti kansallispuiston nähtiin vahvistaneen paikkakunnan identiteettiä ja perinteitä. Alle kolmannes vastaajista koki, että kansallispuisto oli aiheuttanut ristiriitoja alueella. Suurimmat ristiriidat liittyivät maan myymiseen kansallispuiston laajenemisen yhteydessä. Kansallispuiston taloudellista merkitystä pidettiin tärkeänä, sillä yli 70 prosenttia koki, että kansallispuisto oli parantanut erityisesti matkailuyritysten ja luontoon perustuvien yritysten toimintamahdollisuuksia. Kansallispuiston vaikutus tulevaisuudessa nähtiin myös myönteisenä. Asukkaat uskoivat, että kansallispuisto lisää matkailuyrittäjyyttä ja kohentaa alueen imagoa tulevaisuudessa. Kunnan toimintaan kansallispuistoon liittyvissä asioissa kaivattiin kuitenkin lisää aktiivisuutta, sillä 71 prosenttia näki, että kunnan pitäisi aktiivisemmin mainostaa kansallispuistoa matkailukohteena. Asenneryhmittelyn tuloksena saatiin kolme kansallispuistoa kohtaan kielteisesti asennoituvaa asenneryhmää, joista kahdessa (yht. 45 % vastaajista) asennoituminen voisi olla myönteisempää, jos suojelualueiden suunnittelussa osallistettaisiin enemmän maaseudun asukkaita. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että suojelualueiden suunnittelu tulisi toteuttaa tiiviissä yhteistyössä paikallisväestön kanssa. Hyvin myönteisesti kansallispuistoa kohtaan asennoitui 46 prosenttia vastaajista. Asukkaiden taustatekijät ja kansallispuistoon liittyvät kokemukset osoittautuivat olevan yhteydessä asenteisiin.Kansallispuistolla voidaan sanoa olevan oma roolinsa maaseutupolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa. Asukkaat näkevät kansallispuistossa mahdollisuuden kehittää maaseudun elinkeinorakennetta. Kunnan ja Metsähallituksen olisi kuitenkin entistä enemmän edistettävä asukkaiden myönteistä näkemystä kansallispuistosta. Osallistaminen suojelualueisiin liittyvään päätöksentekoon ehkäisisi ristiriitoja, ja alueen mainostaminen matkailukohteena auttaisi maaseudun väestöä kehittämään elinkeinojaan.