Katsauksessa käydään läpi yhteiskuntateoreettisista näkökulmista tehtyä metsätalouden ja metsien suojelun sosiokulttuuriseen kestävyyteen liittyvää tutkimusta sekä tuodaan esiin esimerkkejä erilaisista metsiin liittyvistä sosiaalisista ja kulttuurisista ilmiöistä. Yksilötasolla käsitellään suojelun hyväksyttävyyttä, ihmisten kokemuksia ja paikallista tietoa. Vapaaehtoisen suojelukeinojen hyväksyttävyydessä on kyse monimuotoisuuden suojelun legitimiteetistä. Suojelun toteutuksessa metsänomistaja näyttäytyy passiivisena: hän voi joko hyväksyä annetun tarjouksen korvauksesta tai olla hyväksymättä tarjousta.Kaupunkilaisille lähiluonnon merkitys syntyy aistien kautta koetusta luonnosta, jossa voi viettää aikaa ja kulkea. Kaupunkisuunnittelussa arvostusten mittaaminen taloudellisen arvottamisen menetelmin voi riittää. Toisinaan on tärkeä ymmärtää myös prosesseja, joiden kautta arvostukset syntyvät, kuten esim. metsänomistajien metsilleen antamia merkityksiä, sillä metsänomistajilta odotetaan omaehtoisuutta ja aktiivisuutta metsien käsittelyssä. Omaehtoisuus on aktiivista toimintaa ja elämänhallintaa. Sosiaalinen kestävyys ei toteudu, jos yksilö joutuu toistuvasti sopeutumaan itselleen ei-toivottuihin ratkaisuihin.Yhteisön kyky kestää muutoksia riippuu elinkeinorakenteen monipuolisuudesta. Muutos voi olla suuri yksittäiselle sektorille ja sosiaalisten vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi tulisikin tarkastella myös muita sektoreita kuin metsäsektoria. Tämä vaatii tarkastelun laajentamista myös muiden sektoreiden työllisyyteen, talouteen ja koko yhteisön elinvoimaisuuteen. Koneyrittäjien yhteisyritykset ovat esimerkki siitä, miten omaehtoinen toiminta on voimavara elinkeinotoiminnan kehittämisessä maaseudulla. Sosiokulttuurisia vaikutuksia voidaan arvioida ja tutkia muun muassa tapaustutkimuksen, elämänkertatutkimuksen tai osallistavien menetelmien keinoin tai hyödyntämällä kriteereitä ja indikaattoreita, kyselyitä, haastatteluja ja taloudellisen arvottamisen menetelmiä. Kestävyys on niiden tahojen kestävyyttä, jotka ovat olleet sitä määrittelemässä. Sosiokulttuuristen ilmiöiden ja vaikutusten tunnistamiseen perustuen katsauksessa esitetään näkökulmia passiivisten metsänomistajien aktivointiin metsien suojelussa ja puukaupassa, metsätalouden työvoimapulaan sekä puunhankinnan liiketoimintamallien ja kannattavuuden kehittämiseen.