Kuusen yleisimmät kasvulliset lisäysmenetelmät ovat pistokasmonistus, varttaminen ja mikrolisäys. Pistokasmonistus voidaan lisäystavan mukaan jakaa joukkomonistukseen ja klooneittaiseen monistukseen. Monistuksessa valituista kantataimista leikataan oksia, jotka pistetään juurrutusalustaan juurtumaan lämmitettyyn kasvihuoneeseen. Kloonien maastotestauksen jälkeen on mahdollista hakea kloonille tai klooniyhdistelmälle asetuksen mukaista rekisteröintiä.Metsäpuiden kasvullisen pistokaslisäyksen kehittäminen ja kloonien testaus koeviljelyksissä kuului 1960-luvulta lähtien Metsänjalostussäätiön toimintoihin. Pistokaslisäys ja testaus oli keskittynyt Haapastensyrjän metsänjalostuskeskukseen, jossa parhaimmillaan juurrutettiin vuosittain yli sata tuhatta pistokasta. Vuoden 2000 alussa, Metsänjalostussäätiön fuusioiduttua Metsäntutkimuslaitokseen, siirtyivät kuusen pistokasklooniaineistot Metlan vastuulle.Raportissa selostetaan kuusen pistokaslisäyksen, kloonivalinnan ja testauksen taustoja kuluneiden kolmen vuoskymmenen ajalta. Raporttiin on myös koottu tiedot perustetuista kuusen kloonikokeista sekä näiden tuloksista julkaistuista artikkeleista. Tuloksia klooniaineistojen kasvusta koeviljelyksissä on koottu yhteenvedoksi, jonka päätuloksen mukaan kuusen pluspuualkuperää olevat pistokaskloonit ovat keskimäärin 17 prosenttia jalostamattomia vertailueriä nopeakasvuisempia. Kuusen pistokaslisäyksen kehittäminen lopetettiin kymmenen vuotta sitten, mutta kloonikokeiden seuranta on jatkunut ja niissä kasvavia puita on tällä vuosituhannella käytetty Metlan sekä Joensuun yliopiston tutkimusten tutkimusaineistona.