Haku

Rannikkoalueen virkistyskäytön kysyntä

QR-koodi

Rannikkoalueen virkistyskäytön kysyntä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rannikkoalueille ja saaristoon kohdistuvaa virkistyskäytön määrää ja laatua sekä arvioida virkistyskysynnän kehitystä tulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin rannikkoväestön virkistyskysynnän kohdistumista erityisesti merenranta-alueille ja saaristoon. Toiseksi tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa erityisesti Suomen rannikkostrategiassa mainittuihin kysymyksiin virkistysmahdollisuuksien riittävyydestä eli koetaanko virkistyspalvelujen (esimerkiksi venepaikat ja uimarantapalvelut) määrä ja laatu riittäväksi, ovatko merenranta-alueet saavutettavissa ja onko merenranta-alueiden virkistysympäristö laadukasta. Tutkimuksella selvitettiin myös onko paikallisten asukkaiden virkistyskäytön ja luontomatkailukäytön kesken mahdollisia ristiriitoja, ja minkälaisia ongelmat ovat? Tutkimus kohdistettiin sellaisille rannikkoalueille, missä esiintyy väestön kasvupaineita ja tiivistä loma-asumista, ja missä virkistyskäytön kysynnän voi olettaa lisääntyvän. Tutkimusmenetelmä käytettiin väestökyselyä. Rannikkoalueiden väestöä edustamaan poimittiin 5000 henkilöä Hangon ja Tammisaaren, Turun ja Vaasan seutujen kunnista. Vastauksia saatiin yhteensä 1414, ja vastausprosentti oli 28. Kyselyssä käytettiin web-kyselytekniikkaa ja siihen yhdistettyä postikyselyä. Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Tilastokeskus.Vuonna 2008 rannikkoväestöstä 96 prosenttia oli harrastanut ulkoilua viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Uinti, veneily, kalastus ja rannalla oleskelu olivat tärkeimpiä rannikon ja saariston vesialueisiin ja rantoihin liittyviä ulkoiluharrastuksia. Ulkoilua kodin lähialueilla harrastivat lähes kaikki rannikkoalueiden asukkaat, ja noin puolet heidän lähiulkoilukerroistaan kohdistui merenranta-alueille. Kolme neljästä rannikon asukkaasta hyödynsi rannikon läheisyyden käymällä uimassa luonnonvesissä tai käytti muuten ranta-alueita virkistykseen. Noin puolet rannikon asukkaista harrasti veneilyä. Mökkeily oli myös erittäin suosittua, ja kahdella viidestä oli oma mökki tai säännöllinen käyttöoikeus vapaa-ajan asuntoon. Yli puolet näistä mökeistä sijaitsi meren rannalla. Useimpien virkistyspalvelujen suhteen asukkaat olivat tyytyväisimpiä Hangon ja Tammisaaren seudulla, ja vähiten tyytyväisiä Vaasan seudulla. Rantaan pääsyn mantereelta käsin kokivat ongelmaksi eniten Turun seudulla asuvat ja vähiten Vaasan seudulla asuvat. Veneilijöiden rantautumista estäviä tai haittaavia tekijöitä oli havaittu eniten Hangon ja Tammisaaren seudulla ja vähiten Vaasan seudulla. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että rannikkoalueen asukkaat kokivat merenranta-alueet, saariston ja merialueet itsessään erittäin tärkeiksi virkistysympäristöiksi.

Tallennettuna: