Kolin kansallispuiston Natura 2000 -suojelualueen entisten talousmetsien ennallistaminen aloitettiin Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikön koordinoimassa LIFE to Koli Kansallispuiston metsien ja niittyjen ennallistaminen -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli turvata harvinaistuneiden ja suojelullisesti arvokkaiden luontotyyppien ja niistä riippuvaisten eliölajien suotuisa suojelutaso. Hankkeessa käynnistettiin seurantoja, joiden avulla määritetään ennallistamistoimien (puuston kaulaus, pienaukottaminen ja poltto sekä ojien tukkiminen ja puiden poisto turvemailta) vaikuttavuutta. Työraportissa kuvataan ennallistamisvaikutusten pitkäaikaisen seurannan koejärjestelyt, tutkimusmenetelmät ja aineistot sekä esitetään alustavia tuloksia seurannoista. Koejärjestely koostuu yhdeksästä eri kokeesta ja niille sijoitetuista 108 pysyvästä koealasta. Ennallistamisvaikutusten koejärjestelyt on perustettu vuosien 2003 2005 aikana, joten niitä on seurattu vain joitakin vuosia. Ennallistamismenetelmien vaikuttavuutta selvitetään kasvupaikoiltaan, kehitysvaiheeltaan sekä kasvi- ja sienilajistoltaan toisistaan poikkeavilla talousmetsien ja ojitettujen soiden ennallistamiskohteilla. Pysyvillä koealoilla tutkitaan ennallistamistoimien vaikutuksesta käynnistyviä kehityskulkuja, määritetään luonnontilaisuutta ja luonnontilaistumisen astetta kuvaavia tunnuksia sekä kootaan aineistoja tilastomatemaattisten puu- ja puustotunnusten kehitysmallien laatimiseksi. Ennallistamisen tavoitetilan määrittämiseksi Kolin kansallispuistosta on uudelleenmitattu viisi aiemmin perustettua luonnonmetsäkoealaa, joilta on puuston lisäksi inventoitu myös kasvillisuus ja makrosienet.Koejärjestelyt mahdollistavat ennallistetuissa metsiköissä tapahtuvan luontaisen uudistumisen ja taimien alkukehityksen analysoinnin, kun tavoitteena on lisätä tasarakenteisten metsiköiden puusto-ominaisuuksien luontaisen kaltaista vaihtelua. Samoilla koejärjestelyillä tutkitaan myös puustoon ja kasvupaikkaan kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia pohja- ja kenttäkerroksessa esiintyviin kasvi- ja makrosienilajeihin sekä niiden runsaussuhteisiin. Lisäksi seurataan puuston terveydentilan kehitystä ja selvitetään eri ennallistamismenetelmien käyttöön liittyviä metsätuhoriskejä, erityisesti kirjanpainajien ja ytimennävertäjien runsastumista.