Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan Repoveden kansallispuiston lähialueiden asukkaiden näkemyksiä kansallispuistosta. Keväällä 2009 kirjekyselynä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden asenteita kansallispuistoa, luonnonsuojelua ja matkailua kohtaan. Siinä selvitettiin kansallispuistomatkailun lähiympäristön asukkaille tuottamat hyödyt ja haitat. Raportissa verrataan myös Repoveden kansallispuiston asukastutkimuksen tuloksia Linnansaaren ja Seitsemisen kansallispuistojen lähialueiden asukastutkimusten tuloksiin.Repoveden kansallispuisto on yksi Suomen uusista kansallispuistoista. Asukkaat Repoveden kansallispuiston lähialueilla suhtautuivat kansallispuistoon pääasiassa myönteisesti. Sen uskottiin elävöittävän aluetta ja myötävaikuttavan palvelujen ylläpitämiseen. Kuitenkin kansallispuisto oli tarjonnut tähän mennessä työtä tai muuta taloudellista hyötyä vain harvalle kyselyyn vastanneelle asukkaalle. Kansallispuistomatkailun uskottiin luovan tulevaisuudessa kuitenkin alueelle uusia työpaikkoja ja palveluyrityksiä. Kasvanut matkailu kansallispuiston perustamisen jälkeen on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä ja haittavaikutuksia. Ennen kaikkea liikennevaarojen koettiin lisääntyneen alueella. Tämä johtunee ainakin osin siitä, että alueen perusinfrastruktuuria ei ole kyetty kehittämään matkailun kasvua vastaavasti. Myös roskaaminen koettiin usein ongelmaksi. Linnansaaren, Seitsemisen ja Repoveden kansallispuistojen keskinäinen vertailu osoitti, että kansallispuistomatkailu ei ole luonut ajan myötäkään kovin montaa uutta työpaikkaa kansallispuistojen lähialueille. Repoveden kansallispuisto (vertailun nuorin kansallispuisto) oli tuonut tähän mennessä muita puistoja vähemmän työpaikkoja, vaikka kävijämäärät siellä olivat vertailun suurimmat. Odotukset olivat Repovedellä kuitenkin positiiviset ja siellä uskottiin muita alueita useammin kansallispuiston tulevaisuudessa vaikuttavan myös tulojen, yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen myönteiseen kehitykseen. Repoveden alueella oli myös eniten niitä, jotka suunnittelivat itse tulevaisuudessa perustavansa kansallispuistomatkailua hyödyntävän yrityksen. Ainoastaan Repoveden alueella oli tulosten perusteella asukkaiden joukosta löydettävissä asenneryhmä, jossa uskottiin ilman ehtoja, uhkia ja pelkoja matkailun tuovan taloudellista hyötyä alueelle ja yritystoiminnalle. Repoveden alueella oli myös vain muutama matkailuun hyvin kriittisesti asennoituva vastaaja. Muilla vertailun alueella heitä oli huomattavasti enemmän. Repoveden alueella suhtauduttiin tulevaisuuteen siten muita alueita luottavaisemmin. Saattaa olla, että ajan myötä usko matkailun mahdollisuuksiin ja uusiin työpaikkoihin hiipuu ja toisaalta pelko sen tuomia uhkia kohtaan kasvaa.Tutkimustuloksista on nähtävissä, että kansallispuistot ja niiden sijaintialueet poikkeavat toisistaan ja vaativat myös toisistaan poikkeavia kehittämistoimenpiteitä, jotta matkailun hyödyt voitaisiin maksimoida paikallisille asukkaille. Toisaalta tulosten perusteella on todettava, että kansallispuistomatkailu Etelä-Suomessa tuskin pystyy korvaamaan kovin suurta osaa rakennemuutoksen myötä menetetyistä työpaikoista.