Haku

Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin seurantamittarit

QR-koodi
Finna-arvio

Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin seurantamittarit

Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO) hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 27.3.2008. Ohjelman päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä metsiä monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maa-ja metsätalousministeriö organisoi vuonna 2008 Kansallisen metssäohjelman seurannan eri ministeriöiden virkamiehistä ja muista asiantuntijoista koostuvien työryhmien tehtäväksi. Painopistealueen Metsien käyttöä virkistykseen ja kulttuurin lähteenä edistetään tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seuraa työryhmä 4, jonka tehtävänä on raportoida Metsäneuvostolle painopistealueen 22 toimenpiteen tapahtumista vuosittain. KMO -seurantaraporttia varten tarvittiin vaikuttavuusmittareita. Työryhmä 4 käynnisti seurantamittareiden valintaa varten työpajatyyppisen projektin, johon kutsuttiin laajasti painopistealueen asaintuntijoita, ja jonka tulokset raportoidaan tässä julkaisussa. Painopisteessä 4 on edustettuna neljä toimialaa: luontomatkailu, luonnontuoteala, virkistyskäyttö ja metsäkulttuuri. Kansallisen metsäohjelman toimenpiteet sisältävät runsaasti erilaisia näkökulmia, joita vaikuttavuusmittareiden tulisi kattaa. Näitä näkökulmia ovat luonnonvara-metsän kestävä käyttö, metsätalous, matkailuelinkeino, yrittäjyys, luonnonsuojelu, kulttuurin arvostus, kansalaisten hyvinvointi ja terveys sekä kansalaisten tasa-arvo. Mittareiden tulisi edustaa tasapuolisesti neljää eri toimialaa, mitata konkreettisesti toimenpiteissä kuvattua toimintaa ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä mittareiden tulisi myös heijastaa koko painopisteen osa-alueen tavoitteiden saavuttamista. Työpajojen keskustelujen perusteella kirjattiin hyvän mittarin kriteereitä, joita pidettiin valintaperusteina KMO:n seurantamittareiksi suositeltaville. Kriteereitä ovat 1)mittarin tehokkuus ja kyky kuvata aihetta/toimenpidettä osuvasti, 2) mittarin tulee olla säännöllisesti mitattavissa kohtuukustannuksin, 3) mittarista on jo aikaisempaa seurantatietoa (aikasarjoja), 4) mittaritiedon saatavuus, tietosisällön toistettavuus ja tiedonkeruun jatkuvuus olisi oltava mahdollisimman varmaa pitkälle tulevaisuuteen, 5) mittarin kyky palvella erilaisia tarpeita: hallinto, yritystoiminta, luonnonvarasuunnittelu jne. sekä 6) mittarin kyky kuvata alueellisia/ maantieteellisiä eroja. Raportissa kuvataan luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin toimialoille sopivia toimiala- ja vaikuttavuusmittareita. KMO -seurantaan sopivien mittareiden valinnalle aiheutti suuren haasteen toimialojen tilastoinnin kehittymättömyys ja seurantatiedon puute. Luontomatkailun, luonnontuotealan, virkistyskäytön ja metsäkulttuurin toimialat ovat nykyisellään pieniä koko metsäsektorin kentässä, mutta niillä on monissa yhteyksissä todettu olevan kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. Näiden toimialojen innovatiivisen kehittämisen ja kasvun tueksi tarvitaan tietopohjan vahvistamista. Toimialojen ajantasaisen seurantatiedon tuottaminen on paljolti järjestämättä. Tilastoinnin vakiinnuttamista ja lisäresurssointia tar¬vitaan sekä uuden seurantatiedon tuottamiseksi että jo aikaisempien tilastojen ylläpitämiseksi.

Tallennettuna: