Tässä raportissa kuvataan yksityisten metsänomistajien puukaupan suunnitteluun liittyvien palvelujen käyttöä ajanjaksolla 2005 2009 sekä heidän näkemyksiään palveluiden tärkeydestä tulevaisuudessa. Lisäksi tarkastellaan muun muassa eri tekijöiden vaikutusta metsänomistajien puukaupan käynnistymiseen, metsäasioiden hoitoa sekä metsänomistajien tietotasoa puukauppaan liittyvässä termistössä. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin koko Suomesta (pl. Ahvenanmaa) ja hyväksyttäviä vastauksia saatiin 1 508 kappaletta.Metsänomistajat ovat käyttäneet vaihtelevasti puukaupan suunnitteluun liittyviä palveluja. Eniten käytetyt palveluntarjoajat ovat olleet metsänhoitoyhdistys sekä puunostaja, jotka katsottiin myös tulevaisuudessa tärkeimmiksi palveluntarjoajiksi yhdessä metsäkeskuksen kanssa. Tilan läheisyydessä asuville puunostajan palvelut ovat keskimääräistä tärkeämpiä ja tilalta etäällä asuville metsänhoitoyhdistyksen palvelut.Eniten käytettyjä palveluja ovat olleet puukauppatarjousten vertailu, tehtyjen metsänhoitotöiden ja kuviotietojen tarkastelu sekä puutavaralajien hintaseuranta. Metsänomistajista noin puolet on käyttänyt näitä palveluja vähintään kerran tarkasteltuna ajanjaksona. Vastaavasti henkilökohtaista neuvontaa on käyttänyt jopa noin 85 prosenttia metsänomistajista. Aktiivisimpia palvelujen käyttäjiä ovat olleet metsänomistajat, joilla on metsäsuunnitelma tai puunostajan kanssa solmittu yhteistyösopimus. Myös puuta myyneet metsänomistajat ovat käyttäneet palveluja selvästi useammin kuin ne metsänomistajat, jotka eivät ole myyneet. Tulevaisuudessa tärkeimmät palvelut ovat puukauppatarjousten vertailu sekä puutavaralajien hintaseuranta, joita puolet metsänomistajista pitää vähintään melko tärkeinä. Vastaavasti hakkuuvaihtoehtojen kannattavuuden vertailua sekä henkilökohtaista neuvontaa pitää noin 40 prosenttia metsänomistajista vähintään melko tärkeinä. Joka neljäs metsänomistaja on myös valmis maksamaan puukauppatarjousten vertailusta sekä henkilökohtaisesta neuvonnasta. Epätietoiset ja metsän virkistysarvoja korostavat metsänomistajat ovat muita haluttomampia maksamaan palveluista. Myös hyvän ja heikon tietotason omaavat metsänomistajat ovat keskimääräisen tietotason metsänomistajia haluttomampia maksamaan palveluista. Joka viidennellä metsänomistajalla on heikko tietotaso puukauppaan liittyvistä käsitteistä ja reilulla puolella keskimääräinen.Metsän metsänhoidollinen tila, puun hintataso sekä metsäammattilaisen ja metsäsuunnitelman suositukset ovat tärkeimmät puukaupan harkintaan vaikuttavat tekijät. Lähes 60 prosentille metsänomistajista puun hinta on erittäin tärkeä tekijä. Taloudellista turvaa korostaville, kaupungeissa asuville ja perikunnille metsäammattilaisen suositukset ovat keskimääräistä tärkeämpiä. Suurin osa metsänomistajista käynnistää puukaupan suunnittelun ottamalla itse yhteyden metsänhoitoyhdistykseen tai puunostajaan tai tarkastelemalla metsäsuunnitelman toimenpide-esityksiä sekä ostajien puutavaralajien hintatietoja. Toisaalta vajaa 40 prosenttia metsänomistajista pitää vähintään melko todennäköisenä puukaupan suunnittelun käynnistymistä puunostajan tai metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta.Tulosten perusteella monitaustaiselle metsänomistajakunnalle tulee olla tarjolla monipuolisia palveluja puukaupan suunnitteluun. Palvelut voivat olla myös maksullisia, jos ne tuovat metsänomistajalle taloudellista hyötyä tai muuta lisäarvoa. Omatoimisilla ja asioista perillä olevilla metsänomistajilla suunnittelua tukevat parhaiten itsenäisesti käytettävät puukaupan suunnittelun palvelut ja työkalut. Tämän tärkeyttä korostaa myös havainto siitä, että metsänomistajat haluavat olla itse aktiivisia puukaupan suunnittelun käynnistämisessä. Olivatpa palvelut mitä tahansa, aina on kuitenkin tarjottava mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ja opastukseen.

Taitto: Maija Heino