Selvitystyön tavoitteena oli tuottaa tietoa suomalaisten metsänhoitoon liittyvien koneiden, laitteiden ja liiketoiminnan kehitystyön sekä koneinnovaatioiden tuotteistamisen ja markkinoinnin tueksi niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla. Selvitystyö toteutettiin asiantuntijahaastattelujen ja asiantuntijoille osoitettujen kyselyiden avulla. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joista jokaiselle ryhmälle suunnattiin sisällöltään erilainen haastattelu tai kysely. Ryhmän A muodostivat pienet kotimaiset laitevalmistajat, ryhmän B kotimaiset metsäkonevalmistajat ja ryhmän C metsänhoidon asiantuntijat eri maista.Koneellistamisen keskeisenä kehittämistavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. Tulevaisuudessa työvoimapula nostaa ihmistyön hintaa ja parantaa siten konetyön kustannuskilpailukykyä. Jo tällä hetkellä markkinoilla on tarjolla kustannuksiltaan ja laadultaan metsurityöhön verrattavissa olevat koneratkaisut tärkeimpiin metsänhoidon työlajeihin. Suomessa istutuksen koneellistamisasteen on ennustettu nousevan vuoteen 2015 mennessä jopa 30 prosenttiin ja taimikonhoidonkin 20 prosenttiin. Metsänhoitolaitteita valmistavat yritykset jakoivat omaan menestymiseensä vaikuttavat tekijät ulkoisiin yrittäjyyden yleisiin edellytyksiin ja sisäisiin, yrityksen itsensä luomiin edellytyksiin. Ulkoisia tekijöitä ovat mm. tuotannontekijöiden saatavuus ja yhteiskunnan tuet. Sisäisiä tekijöitä ovat mm. yrityksen ja tuotteen imago ja yhteistyöverkostot. Metsäkonevalmistajien mukaan koneellisten metsänhoitolaitteiden kaupallistamisessa keskeisiä menestystekijöitä ovat uusi innovaatio ja yhteistyö. Markkina-alueista potentiaalisimmiksi koneellistamisen kannalta nousivat Etelä-Amerikka ja Kiina. Asiantuntija-arvioiden mukaan koneellinen istutus ja heinäntorjunta ovat suurimman markkinapotentiaalin omaavia työlajeja. Tärkeimpinä yhteistyötahoina uuden teknologian viennissä nähtiin kohdemarkkinoiden metsäteollisuusyritykset, koneyritykset ja tutkimusorganisaatiot. Metsäteollisuuden ja koneyrittäjien suhtautuminen metsänhoitotöiden koneellistumiseen on lähes poikkeuksetta myönteistä ja metsänomistajien neutraalia kaikilla tutkituilla markkina-alueilla. Vientiä ja vientiyhteistyötä tukevat toimintamallit kuten vientirengas tarjoavat metsänhoitolaitteita valmistaville pienyrityksille keinon laajentua kansainvälisille markkinoille.