Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pelletintuotannon kustannusrakenne ja analysoida myös toimitusketjun kustannusrakennetta. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosikapasiteetiltaan 21 600 tn:n pellettitehtaan kustannusten muodostumista ja tutkittiin eri kustannustekijöiden vaikutusta lopulliseen pelletin omakustannushintaan. Tavoitteena oli vertailla eri raaka-aineilla tuotettavien pellettien kustannuseroja ja kannattavuutta. Laskenta suoritettiin Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusyksikössä kehitettyjen hakelaskureiden, kirjallisuuden ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Kustannustekijöiden vaikutusta kokonaiskustannuksiin ja kannattavuuteen tarkasteltiin herkkyysanalyysillä. Herkkyysanalyysin perusteella raaka-aineen käyttöpaikkakustannuksilla ja kosteuspitoisuudella sekä laitoksen huipunkäyttöajan muutoksilla on eniten merkitystä pelletin omakustannushinnan muodostumisen kannalta.Alhaisimmat kustannukset ja paras tuotto tutkituista pelletintuotantoketjuista saatiin, kun raaka-aineena käytettiin kuivaa kutterinlastua tai sahanpurua. Kuitupuuhakkeen käyttö pelletintuotannon raaka-aineena oli kustannusanalyysissa kannattavaa, mutta kuitupuupohjaisen pelletin kokonaiskustannukset ( /t) olivat noin 28 % korkeammat verrattuna sahanpurupohjaisen pelletin tuotantokustannuksiin. Jos puupohjaisen raaka-aineen kuorinta ei ole tarpeen pelletin laadun kannalta, ei kuitupuumittaisen puutavaran käyttö pelletin raaka-aineeksi ole taloudellinen vaihtoehto sen korkean kantohinnan vuoksi. Laitoksilla, joissa on mahdollista valmistaa pellettejä kuorimattomasta raaka-aineesta, kustannustehokkain vaihtoehto olisi käyttää esimerkiksi rankahaketta nuorten metsien kunnostuskohteilta.Julkaisu on tuotettu osana Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittamaa METSÄENERGIA-hanketta, jota ovat rahoittaneet myös Joensuun seudun kehitysyhtiö JOSEK Oy sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskus.