METSOn sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia kartoitettiin metsä- ja ympäristöalan ammattilaisille suunnatulla tiiviillä sähköpostikyselyllä. Vaikka kysely koettiin aiheeltaan vieraana, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten seurantaa ei kuitenkaan tyrmätty. Vastaajat totesivat, ettei vielä ole mitään vaikutuksia havaittavissa. Vastaajat jaettiin edustamansa organisaation mukaan neljään ryhmään; metsäkeskus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Metsähallitus ja metsänhoitoyhdistys (Mhy).Ylivoimaisesti vaikuttavimpina toimenpiteinä pidettiin metsänomistajien neuvontaa ja metsäammattilaisten koulutusta, luonnonarvojen tukea sekä suojeluverkoston kehittämistä. METSO:n uskottiin välittäneen onnistuneesti ekologista tietoutta metsänomistajille ja suojelusopimuksien toteutus koettiin joustavaksi. Vastaajat kokivat metsänomistajien pääosin suhtautuvan METSO-ohjelmaan positiivisesti ja korostivat vapaaehtoisuuden tärkeyttä ohjelman onnistumisen kannalta.Ongelmalliseksi METSO:n toteuttamisen kannalta nähtiin resurssipula. Sopimusmäärärahoihin ja ELY-keskuksiin tarvittaisiin lisäresursseja. Lisäksi METSOa voisi kehittää lisäämällä kestävän metsätalouden rahotuslain (kemera) mukaista rahoitusta luonnonhoitohankkeisiin ja METSO-ohjelmaan. Viestintää ja määräaikaisuutta olisi kehitettävä. Viranomainen voisi kohdentaa neuvontaa sellaisille toimijoille, joiden valmistelemia METSO-hakemuksia hylätään eniten.

Taitto: Leena Karvinen