Maankäytön muutokset, uusien energiamuotojen hyödyntäminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttavat metsäluonnon monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi on laadittu kansainvälisiä sopimuksia ja toimintaohjelmia, joiden toteuttamisella on ekologisten vaikutusten lisäksi vaikutusta muiden maankäyttömuotojen toimintaedellytyksiin ja siten koko yhteiskuntaan. Uusia tutkimustarpeita nousee paitsi uusien ympäristöön kohdistuvien paineiden myötä, myös sitä mukaa kuin uusia ohjauskeinoja kehitetään, koska erilaiset sopimukset ja toimintaohjelmat edellyttävät niihin liittyvää tutkimusta ja seurantaa.Tämä raportti tarkastelee Metlan monimuotoisuustutkimuksen asemaa ja vaikuttavuutta kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuskentässä. Samalla raportti toimii taustaselvityksenä Metlan monimuotoisuustutkimuksen strategialle, joka valmistui vuonna 2011. Raportti mm. kartoittaa Metlan osallistumista monimuotoisuutta koskeviin tutkimusohjelmiin ja -verkostoihin, monimuotoisuustutkimuksen organisointia Metlassa, tuotetuttuja alan julkaisuja sekä tarkastelee monimuotoisuustutkimuksen käytännön vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Lisäksi raportti pohtii monimuotoisuustutkimuksen heikkouksia ja mahdollisuuksia sekä vetää yhteen Metlan sisältä ja organisaation ulkopuolelta esiin kumpuavat alan tutkimustarpeet.Tällä hetkellä merkittävin kotimainen monimuotoisuuteen liittyvä ohjelma on METSO 2008 2016 -toimintaohjelma, jossa Metlalla on päävastuu ohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seurannasta. Metlan keskeisin monimuotoisuuden seurantahanke on Valtakunnan metsien inventointi (VMI), joka tuottaa maan kattavaa Suomen metsävaroista, metsien omistussuhteista, terveydentilasta, monimuotoisuudesta ja hiilivaroista. Vuosina 2000 2010 Metla tuotti Helsingin yliopiston jälkeen eniten metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyviä kansainvälisiä referoituja julkaisuja Suomessa.Metlan monimuotoisuustutkimuksen vahvuutena ovat monitieteisyys, maanlaajuiset pitkäkestoiset seurantaverkostot, osaava tutkimusta avustava henkilökunta sekä hyvät yhteydet tiedon loppukäyttäjiin. Edelleen kehitettävää on eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden yhteistyön lisäämisessä sekä tutkimusaineiston hyödyntämisessä. Ulkopuolista rahoitusta koskevan kilpailun lisääntyessä yhteistyö ja työnjako LYNET-verkostossa sekä yliopistojen kanssa on keskeisellä sijalla. Monimuotoisuustutkimus on osa Metlan toista strategista vaikuttavuusaluetta; metsät ja yhteiskunta, mikä edellyttää monitieteistä tutkimusta. Metlan hyvät ja suorat yhteydet tiedon loppukäyttäjiin kuten ministeriöihin (MMM, YM), Metsähallitukseen, metsäkeskuksiin ja muihin metsäalan organisaatioihin sekä kuntiin takaavat sen, että tutkimuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys ja hyödynnettävyys. Tämä selkeyttää Metlan roolia työnjakoa verrattuna yliopistoihin, joiden painopiste on teoreettisessa ja perustutkimuksessa.Monimuotoisuustutkimuksen rooli monitieteisenä, luonnontieteisiin sekä talous- ja yhteiskuntatieteisiin perustuvana kokonaisuutena kehittyy Metlassa edelleen, sillä näin tutkimuksen tieteellinen edistyminen ja soveltamismahdollisuudet taataan parhaiten. Tieto monimuotoisuuden merkityksestä luonnolle ja ihmisen hyvinvoinnille on pohjana, kun arvioidaan, millainen on metsäluonnon tulevaisuus muuttuvan ilmaston ja lisääntyvän maankäytön paineessa, millä tavoin negatiivisia muutoksia voitaisiin parhaiten lieventää, ja miten toimenpiteet heijastuvat yhteiskuntaan.

Taitto: Maija Heino