Kantomurskeen seassa polttokattilaan kulkeutuvat epäpuhtaudet on polttotekninen ongelma. Epäpuhtaudet nostavat tuhkapitoisuutta ja laskevat polttoaineen lämpöarvoa. Kannonhankinnan logistiikassa puhdistumiseen vaikuttavien tekijöiden merkitystä käyttöpaikalle kulkeutuvien epäpuhtauksien määrään ei tunneta ja kantojen paloitteluun ja puhdistamiseen käytetyn ajanmenekin vaihtelu on suurta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kannonnostomenetelmän vaikutuksia kantopuun epäpuhtauksiin.Tutkimusaineisto kerättiin Kanta-Hämeessä vuosina 2008 ja 2009 kahdelta työmaalta kantoharaa ja -harvesteria käyttäen. Kohteilta laskettiin kivisyys, kantopuun kertymät sekä eri työvaiheiden ajanmenekki. Kantomurskeesta määritettiin palakokojakaumat, lämpöarvo sekä tuhkapitoisuus. Kantoharvesterilla korjatun kantopuun tuhkapitoisuus oli korkeampi ja tehollinen lämpöarvo hieman alempi kuin kantoharalla korjatun. Kantoharvesterilla nostettujen kantojen tuhkapitoisuus oli molemmissa kohteissa yhtä suuri, vaikka puhdistukseen käytetty aika kohteilla erosi huomattavasti. Koska tutkimusaineisto oli pieni, on päätelmät kannonostomenetelmän sekä työajan menekin vaikutuksesta tehtävä varauksin. Kannonnostomenetelmien ja työtapojen vaikutusten tutkimista epäpuhtauksien määrään hankintaketjun eri vaiheissa tulisi jatkaa, jotta kustannustehokkaimmat epäpuhtauksien hallintamenetelmät saataisiin käyttöön.

Taitto: Maija Heino