Luontomatkailua on pidetty matkailun nopeasti kasvavana osa-alueena. Kunnalliset elinkeinoelämän vaikuttajat, virkamiehet ja päättäjät, voivat osallistua elinkeinoelämän, matkailun ja myös luontomatkailunkehittämiseen, sillä he ovat toimijoita, joilla on keskeinen asema alueen kehityksen ohjaamisessa. He voivat osallistua erilaisten strategioiden laatimiseen alueellaan, he voivat edesauttaa kehityshankkeiden toteuttamista, tukea erilaisia toimenpiteitä tai myötävaikuttaa yksittäisten yritysten toiminnan kehittämisessä.Kyselytutkimuksella selvitettiin kunnallisten päätöksentekijöiden käsityksiä luontomatkailusta ja sen kehittämistarpeesta. Siinä selvitettiin matkailun asemaa kunnan elinkeinoelämässä ja erityisesti luontomatkailun merkitystä ja kehittämistarpeita.Luonto on tärkeässä asemassa matkailussa. Sen merkitys on erityisen suuri Lapissa ja Itä-Suomessa, mutta myös Etelä-Suomessa luonto on keskeisessä asemassa. Erityisesti Lapissa uskotaan olevan paljonkehittämismahdollisuuksia ja potentiaalia luonto-olosuhteiden hyödyntämiseksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan yrittäjät eivät ole vielä havainneet kaikkia luonnon tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnalle.Vaikka luontomatkailu koetaan tärkeäksi, ei sitä ole kaikkialla sisällytetty esimerkiksi matkailustrategiaan,ja luontomatkailun kehittäminen ja luonnon tuotteistaminen näyttää olevan vielä monin tavoin keskeneräistä.Kaikilla alueilla ei ole edes matkailustrategiaa.Luontomatkailuyritysten puutteina nähdään erityisesti verkostoitumisen ja yhteistyön puute. Markkinoinnin ja tuotteistamisen osaamattomuus nähdään myös suurina puutteina. Suuri osa luontomatkailuyrityksistä on pieniä, ja niiden resurssit eivät riitä toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöverkostojen luomiseen tai alaan liittyvän infrastruktuurin kehittämiseen. Tässä juuri kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Paikallishallinto voisi ottaa vastuuta alueenmatkailuyritysten yhteen saattamisesta ja markkinoinnista. Yritysten on yksin vaikea löytää yhteistyökumppaneita ja yrittäjät kokevat edelleenkin usein naapuriyrittäjän vain kilpailijaksi, eikä yhteistyön ja verkostoitumisen etuja silloin nähdä.

Taitto: Anne Siika/Metla