Maatalouskoneiden käsittelyssä tapahtuvat tapaturmat ovat hyvin yleisiä. Keskimäärin joka neljäs maatalouden tapaturma Suomessa on ollut koneiden aiheuttama. Koneet aiheuttavat yli puolet maa-talouden kuolemaan johtaneista työtapaturmista ja kolmanneksen maatalousyrittäjille tapahtuneista yli 30 päivän työkyvyttömyysjaksoista. Vaikka maatalouden tapaturmat kokonaisuutena ovat vähentyneet tilojen vähentyessä, niin konetapaturmien määrä on säilynyt lähes ennallaan. Konetapaturmien osuus kaikista maatalouden tapaturmista on siten kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Hankkeessa kartoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmatilastoista eri maatalous-koneryhmien tapaturmia ja niiden kustannuksia. Maatalouskoneiden käyttäjille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla selvitettiin koneiden käytön turvallisuusriskejä ja torjuntakeinoja, joita koneiden käyttäjät voivat soveltaa maataloustyössä. Tämä opas palvelee myös konevalmistajia, jotka tarvitsevat tietoa koneiden turvallisuusriskeistä ja käytettävyydestä. On tärkeää, että koneiden käytettävyys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tässä oppaassa esitetään menetelmiä koneturvallisuuden kehittämiseksi maatiloilla. Tapaturmien ja vaaratilanteiden analysointi tehtiin Melan tilastoaineistosta (10528 konetapaturmaa) koneryhmittäin. Lukumääräisesti eniten maatalouskoneisiin liittyviä tapaturmia sattuu peltotöissä, ja siksi tässä oppaassa keskitytään peltotyökoneisiin. Traktorin käytössä sattuu edelleen eniten tapaturmia (n. 200–250 tapaturmaa vuodessa), mutta traktorilla on myös eniten käyttötunteja verrattuna muihin koneisiin. Moottoriajoneuvojen ja autojen aiheuttamat maataloustyöhön liittyvät tapaturmat olivat kustannuksiltaan korkeimpia. Peltotyökoneista suurimmat tapaturmakustannukset aiheutui perunan- ja juurikkaannostokoneiden, kuormainten ja lietelanta-, lannoitus- ja kylvökoneiden käytössä. Työvaiheista eniten konetapaturmia tapahtui koneiden huoltotöissä (32 prosenttia). Viljelijöiden koneturvallisuuskyselyyn vastasi 204 maatalouskoneiden käyttäjää. Käyttäjien mu-kaan koneturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa maataloudessa koneen ostajalle tehtävällä käyt-töönotto-opastuksella, ja siksi sitä tulisi kehittää. Koneturvallisuutta parantaa myös koneiden huollon helpottaminen ja maatiloilla koneiden käyttöopastuksen antaminen kaikille koneiden käyttäjille. Turvallisuusvalistusta pidettiin myös tärkeänä. Maatalouskoneissa on yhä enemmän automaatiolla toimivia järjestelmiä. Kyselyn automaatioon liittyvistä vaaratilanteista (22 % kaikista vaaratilanteista) neljännes oli johtanut käyttäjän loukkaantumiseen. Automaatio nähdään usein turvallisuutta parantavana tekijänä, mutta automaatiojärjestelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta tulisi edelleen kehittää. Lisäksi oppaaseen työstettiin koneiden vaaranpaikkojen tarkistuslistoja riskienhallintaa varten.