Itämeren silakkasaalis vuonna 2015 oli 349 000 tonnia eli reilu 80 % 1980-luvun alun saalishuipusta. 1980-luvulta 2000-luvulle pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta heikentyi, mutta on sittemmin hiljalleen vahvistunut. Selkämeren silakkakanta on runsaslukuinen, ja saaliit ovat olleet huipputasoa. Vuonna 2015 Suomen silakkasaalis, josta 75 % saatiin Selkämereltä, oli 132 400 tonnia. Selkämeren saalis, josta suomalaisten osuus oli 96 400 tonnia, oli toiseksi suurin tarkastelujaksolla 1980–2015.

Itämeren kilohailisaalis vuonna 2015 oli 247 000 tonnia, mistä Suomen osuus kattoi 12 000 tonnia. Kilohailikanta kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla, ja saalis oli suurimmillaan 1997. Sen jälkeen saalis vaihteli pitkään 60–80 %:ssa vuoden 1997 tasosta, mutta on ollut 2011 alkaen noin puolet huippuvuoden saaliista.

Vuonna 2015 Itämerestä kalastettiin turskaa virallisten kalastustilastojen mukaan 50 800 tonnia, mistä itäisen kannan osuus oli 42 400 ja läntisen kannan osuus 8 400 tonnia. Suomen turskasaalis, 416 tonnia, pyydettiin pääsääntöisesti eteläiseltä Itämereltä. Itäinen turskakanta on keskittynyt eteläisille ydinalueilleen. Viime vuosina tavallista harvemmat yksilöt suhteessa poikasten määrään ovat saavuttaneet 30 cm mitan, ja siten myös pienennetyn pyyntimitan, 35 cm saavuttaneita yksilöitä on ollut vähän.

Vuonna 2015 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 845 tonnia, pienin ajanjaksolla 1974–2015. Suomen lohisaaliskiintiöstä hyödynnettiin 87 % (367 tonnia). Suomen ammattikalastuksen koko lohisaalis pyydettiin Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoilta. Istutettujen lohien osuus kasvoi etenkin Perämeren saalisnäytteissä. Itämereen istutettiin 4,2 miljoonaa vaelluspoikasta 2015, luonnontuotannoksi 2014 arvioitiin 2,8 miljoonaa lohen vaelluspoikasta. Tornionjoen lohisaalis oli yksi suurimmista seurantajakson aikana, ja Simojoen lohisaalis kasvoi toistamiseen. Tenojoen lohisaalis, 78 tonnia, oli huomattavasti pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis.

Suomen merialueen ammattikalastuksen siikasaalis oli 570 tonnia. Pääosa Pohjanlahden siikasaaliista on istutettua vaellussiikaa, pienikokoinen karisiika lisääntyy kokonaan luontaisesti. Jokiin kudulle nousevien siikojen kasvu hidastui 1990-luvun lopulle, mutta on sittemmin ollut pääsääntöisesti hieman parempaa kuin heikoimpina vuosina.

Merialueen ammattikalastajien kuhasaalis vuonna 2015 oli 295 tonnia, mistä yli puolet saatiin Saaristomereltä ja 87 % verkoilla. Vuosiluokat 2006–2010 muodostivat pääosan Saaristomeren ja vuosiluokat 2007–2010 Suomenlahden kuhasaaliista 2014.

Merialueen ammattikalastuksen ahvensaalis oli runsaat 726 tonnia vuonna 2015, ja se pyydettiin lähinnä verkoilla ja rysillä. Viime vuosina ahvenenkalastuksen paino on siirtynyt rannikolla yhä selvemmin Pohjanlahdelle.