Riistatalous on riistaeläinten hoitoon ja metsästykseen sekä niihin liittyvän ravinnon, tuotteiden ja palvelujen tuotantoon yhdistyvää biotaloutta. Arkisinta riistatalouden harjoittamista ovat metsästäjien metsällä käynnit ja riistanhoitoaskareet. Nämä toiminnot tyydyttävät monenlaisia harjoittajiensa ja joiltakin osin epäsuorasti myös yhteiskunnan tarpeita. Toiminnan ja tarpeiden tyydytyksen taloudellista arvoa voidaan lähestyä monin tavoin. Voidaan esimerkiksi olettaa, että metsästäjille tämän toiminnan arvo on vähintään yhtä suurta, mitä siihen on käytetty aikaa ja rahaa. Voidaan myös arvioida metsästyksen taloudellisia hyvinvointivaikutuksia tarkastelemalla metsästyksen rahamääräisiä nettohyötyjä. Edelleen toiminnan yhteiskunnallisia arvoja voidaan haarukoida esimerkiksi arvioimalla hypoteettisia kustannuksia, jotka yhteiskunnassa on vältetty metsästäjien pienentäessä vuosittain eläinkantoja. Etenkin hirvestä koituu merkittäviä liikenne- ja metsätalousvahinkoja samalla kun sitä hyödynnetään ja hoidetaan arvokkaana riistaeläimenä.

Tämä raportti kokoaa yhteen päätuloksia Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistutkimuksesta, jossa selvitimme vuonna 2016 harjoitetun arkisen metsästys- ja riistanhoitotoiminnan arvoa yllä esitellyistä näkökulmista. Kysymyksiin vastaamiseksi keräsimme kansallisesti metsästäjiä edustavan aineiston sähköisellä lomakekyselyllä (n = 704) sekä puhelinhaastatteluilla (n = 102). Rinnakkainen eri aineistonkeruumenetelmien käyttäminen auttoi meitä myös arvioimaan sähköisen lomakekyselyn ja puhelinhaastattelujen käyttökelpoisuutta metsästäjien rahankäytön selvittämisessä ja LUKE:n metsästystilastoinnissa.

Metsästykseen vuonna 2016 oikeutetuille ja tuolloin metsästyspäiväreissuja tehneille henkilöille kertyi aineiston käsittelytavasta riippuen keskimäärin 15–17 reissua. Riistanhoitoreissuja tehneillä henkilöille niitä oli noin 10 kappaletta ja metsästysmatkoja tehneillä henkilöillä noin 5–6. Metsästyspäiväreissuja tehneille henkilöille kertyi kuluja keskimäärin 12–14 euroa per päiväreissu (mediaani 3 euroa) ja metsästysmatkoja tehneille 208–242 euroa per matka (mediaani 134–137 euroa). Riistanhoitoreissuja tehneillä kuluja kertyi keskimäärin 17–42 euroa per reissu välinehankintoineen (mediaani 10–11 euroa).

Arvot vaihtelevat paljon täysin kuluttomista reissuista tuhansien eurojen reissukohtaisiin kului-hin. Metsästäjien yleisesti ja usein toteuttamien toimien pienistäkin kertakuluista syntyy mainittavia talousvaikutuksia. Kaikkiin vuonna 2016 metsästämään oikeutettujen henkilöiden matkustamisen rahankäytön kokonaisarvon arvio vaihteli paljon eri aineistolähteiden välillä mutta oli vähimmilläänkin noin 110 miljoonaa euroa.

Matkakustannusmenetelmällä lasketut keskimääräiset nettoarvot metsästyspäivä- ja riistanhoitoreissulle puolestaan olivat 56–121 ja 84–124 euroa per reissu riippuen siitä, mitä kustannuseriä ja selittäviä muuttujia tarkasteluun otettiin mukaan. Reissukohtaisten nettoarvojen perusteella lasketut kokonaisarvot metsästyspäivä- ja riistanhoitoreissulle olivat 170–242 ja 123–180 miljoonaa euroa vuodessa.