Lahti Aqua Oy käyttää Vesijärven vettä tarvittaessa laimentamaan Porvoonjokeen laskettavia puhdistettuja jätevesiä. Laimennusveden käyttöluvan ehtoihin kuuluu Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu. Tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset ja kalastuskirjanpito vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi. Tässä raportissa esitetään vuoden 2014 kalastuksesta tehdyn tiedustelun ja Enonselän, Kajaanselän ja Vääksynjoen vuosien 2014–2016 koekalastusten ja kirjanpitokalastuksen tulokset. Luonnonvarakeskus on hoitanut Vesijärven kalataloudellista tarkkailua osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa. Raporttiin on koottu myös hoitokalastuksen vaikutuksiin ja petokalakantojen hoitoon liittyvien tutkimusten tuloksia.

Verkkokoekalastusten perusteella molempien selkien kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Enonselän saaliit ovat pääsääntöisesti suuremmat ja särkikalojen osuus korkeampi. Kummallakin alueella petokalojen osuus on viime vuodet pysynyt korkeana, mikä on kalataloudellisesti hyvä ja osoitus onnistuneesta kalaveden hoidosta. Vääksynjoessa havaittiin heikohkoa taimenen lisääntymistä; kunnostetun alueen suojattomuus ja voimakkaat virtaamanvaihtelut estänevät taimenkannan voimistumisen. Joen kunnostusta on täydennetty syksyllä 2013.

Vesijärvelle kalastusluvan ostaneiden saalis oli vuonna 2014 noin 70 000 kg. Arviosta puuttuu osa ammattikalastuksesta ja merkittävä osa vapakalastuksesta. Kuha, ahven, särki ja hauki olivat runsaimmat saalislajit. Kalastajat ovat valtaosin olleet tyytyväisiä niin saaliisiinsa kuin järven kalastuksen ohjaukseen, jossa 23–49 mm verkkojen käyttökiellolla ja 42 cm nostetulla kuhan alamitalla pyritään välttämään kuhan ja muiden petokalojen pyyntiä liian pieninä.

Kun lasketaan mukaan 100–150 tonnin vuotuinen hoitokalastus ja tiedustelun perusteella arvioitu saalis, on Vesijärvestä pyydetty viime vuosina yli 200 t (vähintään20 kg/ha) kalaa vuodessa. Syysnuottaus on ollut tärkein hoitokalastusmenetelmä ja saaliit ovat olleet tavoitteen mukaisesti särkikalaa, runsaimpina lajeina särki, lahna ja salakka. Kirjanpitokalastuksen ja koekalastusten perusteella järven harvojen verkkojen saaliit ovat säilyneet hyvin kuhavoittoisina, mutta kuhasaaliit ovat laskeneet huippuvuosista 2010–2011 heikkojen kuhavuosiluokkien 2007 ja 2008 johdosta. Vuosiluokka 2010 on runsas ja vuosiluokat 2009 ja 2011 keskimääräisiä, mutta kuhasaalis oli etenkin Enonselän alueella pienempi kuin vuonna 2011. Tähän selvin syy oli kalastuksen säätelyyn vuoden 2014 alusta tehty harvan verkon solmuvälin korotus Lahden kaupungin vesialueella. Kuhakannnan suojelemiseksi myös verkkojen pyydysyksikkömäärää laskettiin. Nämä toimet vaikuttavat välittömästi saaliita laskevasti, mutta muutaman vuoden kuluessa saaliiden odotetaan jopa paranevan.